Tässä jutussa kerrotut tiedot pohjautuvat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pikavauhtia järjestämään taustatilaisuuteen. STM:n lisäksi paikalla oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita.
Mistä mallissa on oikein kyse?
Ideana on jakaa ihmiset tiettyjen muuttujien avulla ryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma hintansa, ja jokaisesta ryhmän jäsenestä maksetaan häntä hoitavalle sote-keskukselle eli terveyskeskukselle tietty korvaus.
Perusideana on se, että paljon sairastelevasta ihmisestä maksetaan suurempi korvaus kuin perusterveestä. Tällä pyritään välttämään niin kutsuttua kermankuorintaa. Sillä tarkoitetaan, että yksityiset terveysyritykset havittelevat vain terveitä ja nuoria ihmisiä asiakkaikseen.
Uudella mallilla tämä estettäisiin, koska suuremman korvauksen saisi enemmän sairastelevasta. Näin myös yksityisellä terveyskeskuksella olisi mahdollisesti kiinnostusta tavoitella tähän ryhmään kuuluvia asiakkaikseen.
THL käytti taustatilaisuudessa tänään esimerkkinä 68-vuotiasta diabetesta sairastavaa naista. Hänestä maksettava korvaus perustuisi ikään ja diabetekseen, joiden perusteella hänestä maksettaisiin korvaus sote-keskukselle.
Kuka tekee ja mitä?
Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee tutkimusta, jonka pohjalta järjestelmä on tarkoitus rakentaa. Tutkimuksessa tullaan määrittelemään, mitä tekijöitä ihmisen elämästä otetaan huomioon. Alkuvaiheessa näitä ovat vain sukupuoli, ikä ja Kelan erikoiskorvattavat lääkkeet. Luonnollisesti mitä enemmän tekijöitä otetaan mukaan, sitä paremmin yhden ihmisen hinta järjestelmälle voidaan laskea. Tätä päätöstä eivät kuitenkaan tee THL:n tutkijat.
Kun asiakas sitten kirjautuu tietyn sote-keskuksen asiakkaaksi, lähettää keskus asiakkaasta tiedon maakunnalle. Maakunta toimittaa sen jälkeen tiedot Kelalle, joka puolestaan laskee ihmisestä sote-keskukselle maksettavan korvauksen. Keskusta pyörittävä yritys ei siis saisi suoraan tietää, kuinka paljon kustakin ihmisestä maksetaan.
Uutta rekisteriä ei pitäisi syntyä, vaan Kelan on tarkoitus käyttää jo nykyään olemassa olevia rekistereitä hyväkseen.
Saako asiakas tietää hintaansa?
Ei suoraan. Asiat eli niin kutsutut tarvetekijät, jotka vaikuttavat hinnan muodostumiseen, tulevat julkisiksi, joten ihminen voi niiden perusteella tehdä itse omat laskelmansa.
Eli esimerkiksi diabetesta sairastava 68-vuotias nainen voisi kohta kohdalta edetä listaa ja ynnätä, millainen hänen painokertoimensa olisi. Kertoimen avulla hän pystyisi sitten laskemaan, että hänen sote-keskuksensa saa hänestä kuukausittain esimerkiksi 194 euroa.
Yksi tutkija kuvaili taustatilaisuudessa sote-keskukselle ihmisestä maksettavaa summaa eräänlaiseksi vakuutusmaksuksi. Se on siis summa, jonka sote-keskus hänestä saa. Jos ihmisen hoito maksaa enemmän, jää se sote-keskuksen kustannuksiksi.
Kyseessä on siinä mielessä erilainen vakuutusmaksu, että ihminen ei tiedä, kuinka paljon hänestä vuosittain pulitetaan sote-keskukselle. Oman autovakuutuksensa hinnan jokainen tietää.
Miksi järjestelmä on pakollinen?
Koska sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus avata kilpailulle. Tässä palataan alussa mainittuun kermankuorintapelkoon.
Toki jo nyt käytetään erilaisia rekistereitä hyväksi, kun valtio maksaa kuntien valtionosuuksia.
Vuonna 2018 kuntien #valtionosuus'desta 1,6 mrd. € (19 %) jaetaan yksilötason aineistoihin perustuvan sairastavuuskertoimen perusteella - niinkuin on muuten tehty jo vuodesta 2010 alkaen.
│THL:n Seppälä ampuu alas ”sote-pisteytykseen” liittyvät huolet, https://t.co/FE4mqFdnkh
— Sanna Lehtonen (@lehtonenKL) 11. huhtikuuta 2018
Onko taas kiire?
On. THL:n pitäisi saada ensimmäinen tutkimus valmiiksi vuoden loppuun mennessä, koska uusien maakuntien pitäisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
On toki huomattava, että tämä malli ei tule niin sanotusti koskaan valmiiksi. Sitä on tarkoitus jatkuvasti päivittää. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa ihmisistä huomioidaan huomattavasti enemmän asioita, jotka vaikuttavat hänen ryhmäänsä ja siten hintaansa.
Tällaisia voisivat olla esimerkiksi koulutustaso, työllisyystilanne ja siviilisääty. Näiden kaikkien on huomattu vaikuttavan ihmisen terveyteen, joten niiden huomiointi voisi olla järkevää. Tästä päätöksiä tullaan kuitenkin tekemään myöhemmin.
Miksi esimerkiksi oppositiolle ei ole kerrottu?
Kyse ei ole uudesta asiasta. Projekti on ollut käynnissä jo pitempään, ja se sisältyi myös valinnanvapauslain edelliseen versioon. Se törmäsi muista syistä perustuslakiin, joten tämän mallin valmistelua jatkettiin koko ajan eteenpäin.
Sitä, miksi siitä ei ole aiemmin kerrottu julkisuuteen, tämän jutun kirjoittanut toimittaja ei ymmärtänyt kysyä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen kertoi eilen keskiviikkona Kansan Uutisille, että hän kuuli mallista ensimmäisen kerran vasta Helsingin Sanomien jutusta. Hän toisti torstaina, että ei ollut aiemmin kuullut suunnitelmasta.
uutiskirje 
