Poikien ja tyttöjen erot oppimisessa: Jatkossa olisi erittäin tärkeää kohdistaa huomiota myös oppilaan kotitaustaan

Viimeisimmät kansainväliset arvioinnit ovat osoittaneet tyttöjen ja poikien välisten erojen oppimistuloksissa kasvaneen ja etenkin poikien osaamisen heikentyneen. Tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa on erityisen selvä perusopetuksen päättyessä.

Pojat ovat aliedustettuina niiden nuorten joukossa, jotka jatkavat opintojaan perusopetuksen päätyttyä lukiossa, mutta yliedustettuja niiden noin 15 prosentin joukossa, jotka jäävät ilman toisen asteen tutkintoa

Tutkijat muistuttavat, että oppilaisiin pitää suhtautua aina yksilöinä. Vaikka tytöt menestyvätkin keskimäärin poikia paremmin, useat pojat menestyvät hyvin ja monilla tytöillä on oppimisvaikeuksia. Sukupuolten väliset osaamiserot ovat suurimmat heikoimmin menestyneillä oppilailla.

Tytöt luottavat poikia vähemmän osaamiseensa

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Lukemisesta on tullut osalle pojista ongelma, mikä haittaa jo heidän oppimistaan. Pojilla on tyttöjä enemmän ongelmia myös taitoaineissa, josta puhutaan vähemmän.

Tutkijoiden mukaan tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varsin varhaisessa vaiheessa ja selkeästi tyttöjä enemmän.

Tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa on puolestaan heikompaa kuin pojilla. Tutkimuksessa havaittiin, että pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista.

Lapset kulkevat vanhempiensa jalanjäljissä

Oppilaan todennäköisyys hakea ensisijaisena vaihtoehtonaan lukioon oli sitä suurempi, mitä korkeampi hänen vanhempiensa koulutus oli, ja todennäköisyys oli tytöillä suurempi kuin pojilla. Etenkin peruskoulutaustaisten vanhempien lasten on hankala ponnistaa lukioon.

Kotitausta erotti selvästi myös yleis- ja erikoislukioon tai -linjalle hakemisen. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin vaikuttavat sekä pojilla että tytöillä vanhempien koulutus. Selvityksessä on verrattu valintoja äidin koulutustaustaan.

Tutkimuksessa todetaan, että ”jatkossa olisikin erittäin tärkeää kohdistaa huomiota myös oppilaan kotitaustaan, kun tutkitaan oppimisessa ilmeneviä sukupuolten välisiä eroja tai yritetään vaikuttaa niiden vähenemiseen”.

Peruskoulun pitäisi taata tasavertainen oppiminen

Mitä korkeampi koulutus äidillä on, sitä todennäköisemmin nuori valitsee lukion tai erikoislukion eikä ammatillista koulutusta. Näyttää myös siltä, että (tässä tapauksessa) äitien tausta määrittää poikien valintoja tyttöjä vahvemmin.

Peruskoulun käyneen tai ammatillisen koulutuksen saaneen äidin pojista 30 ja tytöistä 44 prosenttia valitsi lukion. Jos äidillä on ylempi korkeakoulututkinto, valitsi pojista 61 ja tytöistä 62 prosenttia lukion. Tyttöjen ja poikien peruskoulun jälkeisten valintojen erot kaventuvat, mitä korkeampi koulutus on vanhemmilla.

Ero valinnoissa on useampi kymmenen prosenttiyksikköä. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan peruskoulun katkaisema koulutuksen periytyvyys on ehkä lähtenyt uuteen kasvuun.

Tutkijat painottavatkin, että suomalaisen peruskoulun pitäisi edelleen tarjota kaikille oppilaille tasavertainen paikka kasvaa ja tukea kaikkien kasvua ja kehitystä oppilaan taustasta riippumatta.

Mitä tekee opetusministeri?

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) huomautti tiistaina, että ”katse tulee kiinnittää jo varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Peruskoulua on vahvistettava niin, että se tukee niin tyttöjen kuin poikienkin oppimisen motivaatiota ja vahvoja oppimistuloksia”.

Aivan oikein. Näin pitäisi tehdä, mutta hallitus on tehnyt kaiken päinvastoin. Varhaiskasvatuksesta ja kaikesta muustakin koulutuksesta on leikattu. Nämä leikkaukset kohdistuvat pahiten kaikkein heikoimmilla oleviin perheisiin.

Kehysriihessä päätettiin, että pienituloisten perheiden alle 20-vuotiaille opiskelijoille ryhdytään maksamaan opintotuen oppimateriaalilisää.

Yksilöön kohdistuvia toimia Grahn-Laasonen esittää myös: parempia oppimistuloksia pojille saadaan motivoimalla, arvioimalla ja korostamalla oppimisen iloa.