Vammaiset ja muista maista Suomeen muuttaneet kohtaavat muita enemmän syrjintää. Molempien osuus on yhteensä yli 40 prosenttia kaikista yhteydenotoista yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Kaikki syrjintätapaukset eivät tule ilmi.
– Arviolta noin 10 prosenttia ilmoittaa syrjinnästä. Muut syrjintää kokeneet eivät ilmeisesti usko saavansa ilmoituksellaan oikeutta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.
Vammaisilta ja alkuperänsä takia syrjintää kohdanneilta eniten ilmoituksia.
Hänen mielestään tapausten jääminen pimentoon on merkittävä ongelma.
Yhteydenottojen määrä yhdenvertaisuusvaltuutetulle on noussut vuosi vuodelta. Vuonna 2014 ilmoituksia vastaanotettiin 289 kappaletta, viime vuonna 1107 kappaletta. Pimiän mukaan toimiston resurssit eivät enää riitä, jos ilmoitusten määrä vielä kasvaa.
Tiistaina julkistettu Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle on lajissaan ensimmäinen. Kertomus sisältää myös suosituksia eduskunnalle lakimuutosten pohjaksi.
Ihmisoikeuksia kyseenalaistettu
Positiivisesta kehityksestä Pimiä mainitsee esimerkiksi vammaisten oikeuksia koskevan lainsäädännön sekä tasa-arvoisen avioliiton.
Kokonaisuudessaan Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri on ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen koventunut ja jakautunut kahteen ääripäähän. Perus- ja ihmisoikeudet on monesti kyseenalaistettu, mikä näkyy vihapuheena, syrjintänä ja ennakkoluuloina.
Pimiän mukaan erityisesti ikääntyneet, vammaiset, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat ovat ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut.
– Esimerkiksi koululaista kiellettiin puhumasta välitunnilla äidinkieltään venäjää. Ulkomaalaisilla henkilöpapereilla ei ole päässyt ravintolaan. Samansukupuoliselta avioparilta evättiin kirkon juhlatilan vuokraaminen, vaikka kysymys ei ollut uskonnonharjoittamisesta, hän luettelee.
Mainitut tapaukset ratkaistiin sovittelussa yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
Työelämän syrjintätapaukset julkisiksi
Työelämän syrjintään yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta ei yllä. Silti valtuutetulle on tullut runsaat 170 ilmoitusta työsyrjinnästä. Ilmoitukset ovat tulleet pääosin vammaisilta ja afrikkalaistaustaisilta.
Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta muistuttaa, että työsuojeluviranomaiset hoitavat työsyrjintäasiat. Niiden sopimistulokset eivät ole julkisia. Myöskään työsyrjintätapauksien määrää ei tiedetä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toivoo tapauksille julkisuutta.
– EU-direktiivin mukaan sovittelujen pitäisi olla julkisia, jotta saadaan esimerkkitapauksia ja ehkäistään työsyrjintää, Hiltunen toteaa.
Esimerkiksi rahoitusalalla on hänen mukaansa maksettu syrjitylle korvauksia, mutta niistä ei ole julkista tietoa.
Yritykset kokevat, että työsyrjintätapausten julkisuus tuo niille huonoa mainosta. Hiltunen kertoo myös päinvastaisista menettelyistä.
– On meillä sellaisiakin tapauksia, että toimija tiedottaa julkisesti tehneensä virheen ja päivittävänsä toimintojaan siltä osin.
uutiskirje 
