Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ikääntyvien työllistämisestä. Kysymyksessään hän perää vastuuministeriltä vastauksia siihen, miten hallitus huolehtii siitä, että nykyistä suurempi osa budjetoiduista työllisyysmäärärahoista saataisiin tosiasiallisesti käytettyä erityisesti ikääntyneiden työttömien työllistämiseksi. Lisäksi hän perää hallitukselta, aikooko se lisätä pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työllistymismahdollisuuksia poistamalla maksimikiintiön 100 prosentin palkkatuelta.
Sarkkisen jättämässä kysymyksessä todetaan, että vaikka työllisyys on lähtenyt Suomessa parantumaan talouden yleisen elpymisen myötä, se on edelleen laajamittainen ongelma. Erityisesti pitkäaikaistyöttömistä monet ovat vaikeasti työllistettävissä, poikkeuksellisen hankalassa asemassa ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät.
Sarkkinen viittaa aktiivimallista saatuihin ennakkotietoihin, joiden mukaan malli ei ole lisännyt työttömien aktiivisuutta tai työllistymistä, vaan yksinkertaisesti leikannut työttömyysturvaa noin joka toiselta työttömältä. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille on usein vaikeaa esimerkiksi ikäsyrjinnän ja terveysongelmien takia. Myös osaan palveluista pääseminen voi olla ikääntyville vaikeampaa.
Aktiivimallin leikkurin kohteeksi joutuneista näyttää siltä, että hallitus mieluummin leikkaa työttömyysturvaa kuin käyttää budjetoidut rahat työllistymistä tukeviin palveluihin.
Palkkatuki ja työllisyysmäärärahat järkevään käyttöön
Sarkkinen perää järkevää työvoimapolitiikkaa, joka keskittyisi kannustaviin keinoihin parantaa työllisyyttä. Erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla palkkatuki on tärkeä keino edistää työllistymistä sekä parantaa ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Palkkatukea tarvitaan yksityisen sektorin lisäksi julkiselle ja kolmannelle sektorille, sillä heikossa työmarkkina-asemassa oleville on huonosti tarjolla edes palkkatuettua työtä yrityksissä.
Hallituksen toimenpiteiden seurauksena kolmannen sektorin palkkatukityöllistämisen alasajo on kuitenkin jatkunut, eikä yksityisen sektorin palkkatukityöllistämistä olla onnistuttu olennaisesti lisäämään, Sarkkinen huomauttaa. Myös kunnilla olisi kykyä, halua ja tarvetta työllistää palkkatuella, mutta nekin ovat paikoin kipuilleet palkkatuen määrän ja ehtojen kanssa. Seurauksena ei ole ollut palkkatukityöllistämisen uudelleenkohdentaminen vaan sen vähentäminen.
Työttömyysturva leikkuriin, palkkatukirahoja jää käyttämättä
Sarkkisen mukaan erityisesti palkkatukityöllistämiseen kohdistetut leikkaukset ovat hämmästyttäneet ihmisiä. Työllisyysmäärärahoja on jäänyt toistuvasti käyttämättä ja esimerkiksi vuoden 2017 jälkeen aiemmilta vuosilta säästyneitä työllisyysmäärärahoja on 267 miljoonaa.
Aktiivimallin leikkurin kohteeksi joutuneista näyttää siltä, että hallitus mieluummin leikkaa työttömyysturvaa kuin käyttää budjetoidut rahat työllistymistä tukeviin palveluihin. Järjestöissä ja kunnissa on tekemätöntä työtä ja Suomessa paljon työttömiä, joita voitaisiin palkkatuen avulla työllistää.
Hallituksen päättämät palkkatukimäärärahojen rajoitukset osuvat nekin juuri ikääntyviin työntekijöihin. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti siihen suuntaan, että vain nuoruutta arvostetaan, vaikka kokeneilla työntekijöillä olisi paljon annettavaa työyhteisöille. Suomessa tuntuukin olevan käynnissä ikääntyvien työntekijöiden hiljainen syrjäyttäminen työmarkkinoilta.
Budjetoimalla toistuvasti käyttämättä jääneitä työllisyysmäärärahoja järjestöjen ja kuntien palkkatukeen ja helpottamalla palkkatuen ehtoja voitaisiin tarjota ikääntyneille työttömille mahdollisuus mielekkääseen työhön. Järjestötoiminnalla ja aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys, ja ennen kaikkea järjestöt pystyisivät nopeasti purkamaan korkealle juuttunutta pitkäaikaistyöttömyyttä.
uutiskirje 
