Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii tarkastelemaan kriittisesti uusien hävittäjien hankkimista. Suomi lähetti perjantaina tarjouspyynnöt Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille Hornet-koneet korvaavista hävittäjistä.
Anderssonin mukaan on selvää, että puolustusvoimien kalusto vaatii aika ajoin uudistamista.
– Vasemmistoliitto ei vastusta vanhentuvan kaluston korvaamista, mutta hävittäjien määrää ja hintaa tulee arvioida kriittisesti, Andersson sanoo.
Nykyisten suunnitelmien mukaan Suomi hankkii 64 monitoimihävittäjää, jotka korvaavat nyt käytössä olevat Hornet-hävittäjät. Hornetit poistuvat käytöstä vuosina 2025–2030.
Päätös uusista hävittäjistä tehdään näillä näkymin vuonna 2021 eli seuraavalla vaalikaudella. Andersson huomauttaa, että hävittäjien kokonaissumma voi nousta jopa kaksinkertaiseksi esitetystä 7–10 miljardista eurosta, kun huomioidaan koneiden käyttö- ja elinkaarikustannukset.
– On myös huomioitava, että eri hävittäjävaihtoehdot ovat sekä hinnaltaan että suorituskyvyltään erilaisia. Ei ole syytä lukittautua ennalta tiettyyn konemäärään valitusta konetyypistä riippumatta. Todellinen tarve tulee arvioida tarkkaan niin määrän kuin hankintahinnan osalta, Andersson sanoo.
Hävittäjien kohdalla ei ole velkapelkoa
Andersson nostaa myös esiin sen, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus on perustellut suuria menoleikkauksia esimerkiksi koulutukseen julkisen velan kasvulla. Valtiovarainministeriö on sanonut, että hävittäjähankinta kasvattaa Suomen alijäämää.
– Hallitus on lietsonut velkapelkoa ja oikeuttanut hyvinvointivaltion valtavat heikennykset säästötarpeella. Asehankintojen kohdalla ei velan ottaminen enää hallitusta pelota. Hävittäjien hintaa voi verrata vaikka siihen, että perusturvan ”välttämättömät” indeksileikkaukset toivat laskennallisesti noin 250 miljoonan säästön.
uutiskirje 
