Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta pyrkii rakentamaan heikoissa kantimissa olevaa luottamusta ketjun toimijoiden välille. Keinona on alan itsesääntely.
Elintarvikeketjun kauppatavat olivat tarkastelussa keskuskauppakamarin tilaisuudessa tiistaina.
Puheenjohtajan, professori Kari Hopun elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on saanut aikaan tuloksia jo runsaan vuoden toimintansa aikana.
Elintarvikemarkkinalaissa ehdotetaan erityisen elintarvikevaltuutetun viran perustamista.
Elintarvikeketjua kalvaa epätasapainoisesta tilanteesta juontuva epäluottamus toimijoiden välillä. Kauppa on suuruutensa perusteella vahvassa neuvotteluasemassa maataloustuottajiin sekä elintarviketeollisuuden pk-yrityksiin nähden.
Keskittyneessä päivittäistavarakaupassa kolmen suuren toimijan markkinaosuus on yli 90 prosenttia.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on toimijoiden itsesääntelyyn perustuva keino siistiä kauppatapoja.
Toinen keino on lainsäädäntö. Elintarvikemarkkinalain luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Työryhmäkäsittelyssä lakihanke sai varsin ristiriitaisen vastaanoton.
Elintarvikeketjun osapuolten näkemyksen erosivat toisistaan ratkaisevasti. Kauppa ja Elintarviketeollisuusliitto karsastavat lakipohjaista sääntelyä, jota puolestaan maataloustuottajat haluavat lisätä.
Elintarvikevaltuutettu valvojaksi
Elintarvikemarkkinalailla pyritään estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa.
Laissa ehdotetaan erityisen elintarvikevaltuutetun viran perustamista. Valtuutettu olisi puolueeton virkamiestaho tehtävänään valvoa elintarvikeketjun toimintaa.
Kauppa ja elintarviketeollisuus vastustavat lakiluonnokseen sisältyvää uutta elintarvikevaltuutetun viran perustamista. Niiden mielestä viranomaisvalvontaa ei pidä lisätä, vaan epäkohdat tulee korjata alan itsesääntelyllä, jota edustaa Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.
Maataloustuottajain keskusliitto on jättäytynyt pois lautakunnasta pitäen sitä tehottomana. Nyttemmin MTK:n piirissä on virinnyt uutta kiinnostusta lautakuntaa kohtaan.
Joustava lautakunta
Elintarvikeketjun kauppalautakunnan puheenjohtaja Kari Hoppu puolustaa itsesääntelyelimen tarpeellisuutta. Hän pitää lakiperusteista sääntelyä jäykkänä ja byrokraattisena.
Itsesääntelylautakunnan valteiksi Hoppu lukee nopeuden, asiantuntemuksen ja vähäisen byrokratian. Lisäksi lautakunta voi käsitellä asioita anonyymisti, joka on Hopun mukaan tärkeää erityisesti pientuottajille.
Elintarvikevaltuutetun tehtäviin suunniteltua lausuntojen antamista Hoppu pitää kauppatapalautakunnan tontille astumisena. Mikäli lausuntojen antaminen siirtyy viranomaiselle, itsesääntelylautakunta tulee tarpeettomaksi. Hänen mukaansa valtuutetulle jää riittävästi tekemistä, ilman lausuntovelvoitettakin.
Eduskunnan tahto
Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä muistutti, että lainsäädännön kehittäminen on eduskunnan tahto. Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon yhteydessä eduskunta edellytti, että ruokamarkkinoiden tasapuolisesta kilpailuasetelmasta huolehtimiseksi tarvitaan lainsäädäntöä. Alan itsesääntelyjärjestelmä ei eduskunnan mielestä yksin riitä.
Lainsäädäntö tarjoaa Kailan mukaan juridisen keinon tarttua epäkohtiin.
Elintarvikemarkkinalaki on määrä tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen syysistuntokaudella.
uutiskirje 
