Vasemmistoliitto paljasti keskiviikkona ensimmäisen kärkiteeman seuraaviin eduskuntavaaleihin. Puolue nostaa esiin käynnissä olevan työn murroksen yhdeksi kärkiteemakseen.
– Haluamme puhua tästä aiheesta. Meidän analyysimme on se, että suomalainen politiikka ja tämä maa tarvitsee sitä keskustelua, tiivisti puheenjohtaja Li Andersson tiedotustilaisuudessa.
Teemaan liittyen vasemmistoliitto julkaisi aiheesta linjapaperin, jossa on kattava analyysi käynnissä olevasta muutoksesta. Tämän lisäksi siinä on linjattu, miten vasemmistoliiton mielestä muutokseen pitäisi suhtautua.
”Ihmisten työn sisältö muuttuu.”
Paperissa todetaan, että nyt käynnissä oleva työn murros ei kosketa vain niin sanottua luovaa luokkaa. Se koskee koko yhteiskuntaa.
– Se lävistää kokemuksen työstä niin kasvukeskuksissa kuin maaseudun muuttotappiokunnissakin.
Tällä hetkellä työn murrokseen vaikuttaa erittäin monta asiaa. Näitä ovat esimerkiksi teollisuustyöpaikkojen väheneminen, työmarkkinoiden kärjistyminen ja keskiluokan ahdinko, tulolajien pirstaloituminen sekä työn irtoaminen työsuhteesta.
Keskiluokan aseman heikentymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.
– Länsimaiden historiassa tällainen jonkin merkittävän yhteiskuntaryhmän aseman suhteellinen heikkeneminen on tavallisesti tuottanut yhteiskunnallista epävakautta ja järjestelmän rakoilua.
Työ on aina muuttunut
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula huomautti, että työ sinänsä on muuttunut aina. Muutoksessa on kuitenkin paikannettavissa tihentymispaikkoja.
– Suomalaisen keskustelun iso ongelma on se, että täällä puhutaan vain yksittäisistä kehitystrendeistä, Kontula sanoi.
Suomessa ei esimerkiksi käydä juuri lainkaan keskustelua siirtolaisuuden vaikutuksesta työelämään. Tulevaisuudessa siirtolaisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tähän Suomessa ei ole valmistauduttu lainkaan, Kontula sanoi.
Jotta Suomi pärjäisi jatkossakin, vasemmistoliitto vaatii tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen (TKI) tuntuvia lisäpanostuksia. Seuraavan kahden hallituskauden eli kahdeksan vuoden aikana rahoituksen määrä tulee nostaa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä se on alle kolme.
– TKI-rahoituksen määrä on Suomessa romahtanut. Osa johtuu Nokian romahduksesta, mutta toinen syy on hallituksen leikkauspolitiikka, Andersson huomautti.
Vaaleissa linjanveto tulevaisuuteen
Seuraavissa eduskuntavaaleissa tehdäänkin tärkeä linjanveto Suomen tulevaisuudelle.
– Ensin hallituksen on päätettävä, haluammeko menestyä panostamalla osaamiseen vai jatkaa Sipilän hallituksen tavoin palkkojen polkemista, Andersson linjasi.
TKI-rahoituksen kasvattamisen lisäksi vasemmistoliitto vaatii panostuksia koulutukseen ja muutoksia koulutusjärjestelmään. Vasemmistoliitto haluaa varmistaa, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Tämä vaatii myös varhaiskasvatuksen vahvistamista, ja vasemmistoliitto esittääkin muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista.
Myös työn ohessa opiskelun pitää olla aidosti mahdollista, kuuluu puolueen viesti.
Lisäksi ensi vaalikaudella on jatkettava kehitystä kohti perustuloa. Tässä ensimmäinen askel olisi kansaneläkkeen, sairaus-, isyys-, äitiys- ja vanhempainrahan, kotihoidontuen ja opintorahan korottaminen 800 euroon.
Työn sisältö muuttuu
Työn murroksen vaikutuksia on jonkun verran vähätelty sillä, että valtaosa suomalaisista työpaikoista on edelleen vakituisia. Andersson huomautti tiedotustilaisuudessa, että kyse on paljon moninaisemmasta ilmiöstä.
– Ihmisten työn sisältö muuttuu. Rakennemuutos näkyy myös siinä, mitä ihminen tekee.
Anna Kontula puolestaan nosti esiin, että muutos ei tapahdu niin, että vakituiset työsuhteet vain loppuvat.
– Se tapahtuu niin, että rakenteen ohi syntyy uutta työtä. Itsensä työllistäjiä on tullut paljon lisää. Jos mietitään uuden työn muotoja, Rovaniemellä Airbnb-majoitustoiminta on viisinkertaistanut toimintansa vajaan vuoden sisään. Nämä tulevat todella lujaa monesta suunnasta.
Lue lisää:
uutiskirje 
