Apotti korvaa soten kirjavat tietojärjestelmät pääkaupunkiseudulla

Helsingissä Apotin työntekijät istuvat avokonttoritiloissa Sturenkadulla. Apotissa työskentelee rinta rinnan apottilaisten kanssa Wisconsinin Veronasta saapuneita ja Suomesta palkattuja tietojärjestelmätoimittaja Epicin työntekijöitä. Työkielinä ovat suomi ja englanti.

Apottilan neuvotteluhuoneessa tapaan erikoislääkäri Heikki Onnelan, johtavan sosiaalityöntekijän Piritta Vartiaisen ja viestintäjohtaja Johanna Klemetin.

– Apotin myötä pääsemme usean toimittajan loukusta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa ja isojen kaupunkien erikoissairaanhoidossa alkoi lisäksi olla sellainen tilanne, että ammattilaiset halusivat lyödä hanskat tiskiin ja sanoivat, että me ei enää suostuta tähän, Onnela kertoo.

Tuskastuminen johtui siitä, että sairaalat ja terveysasemat ovat tähän asti joutuneet käyttämään valtavaa määrää erilaisia sähköisiä potilastietojärjestelmiä, jotka ovat olleet käytettävyydeltään heikkoja.

Apotti on suomenkielinen.

– Silloin se on kaikille sama. Tämä on potilasturvallisuuskysymys. Emme voi olla varmoja, että esimerkiksi alun perin vironkieliset lääkärit kirjoittavat tai ymmärtävät ruotsia tarpeeksi hyvin. Kielenkääntäjät kääntävät kaiken tarvittavan suomesta ruotsiksi, Onnela sanoo.

Työnkuvat muuttuvat ja tietoa hyödynnetään paremmin

Apotissa on Heikki Onnelan mukaan keskeistä, että kaikki tieto on tietosuojan sallimissa rajoissa käytettävissä. Ei tarvitse enää soitella tai etsiä papereista.

– Toinen tärkeä juttu on se, että tietoa voidaan jalostaa. Esimerkiksi diabetesvastaanotolla lääkäriltä on kulunut kaiken merkityksellisen tiedon hakemiseen paljon aikaa. Apotti nopeuttaa noin 20 prosenttia tiedon löytämistä. Potilaskohtaamiseen jää enemmän aikaa.

Onnela havainnollistaa, miten lääkitystä koskeva tieto kulkee potilaan mukana paikasta toiseen.

Paperiin ja potilaaseen liittyvät epävarmuudet poistuvat Apotissa. Lääkemääräysvirheet vähenevät, kun kaikki lääkitys tulee järjestelmässä esiin.

– Tämä auttaa myös sosiaalihuollossa. Sosiaalipäivystäjät saavat tietää ne lääkitykset, joilla on merkitystä heidän työssään, Piritta Vartiainen sanoo.

Kymppiä ei voi saada, mutta käytettävyys paranee

Heikki Onnela arvioi, että tuskin Apottikaan on täydellinen, mutta sen käytettävyys on kouluarvosanoina lähempänä ysiä kuin kuutosta.

– Kymppiä ei voi saada, koska itse kukin kokee asiat eri tavoin. Esimerkiksi Helsingin nykyinen järjestelmä Pegasus on saanut arvosanaksi reilun kuusi, Onnela sanoo. Monet nykyjärjestelmät ovat käytettävyydeltään heikkoja ja siinä todellisuudessa elää liki 200 000 suomalaista sote-ammattilaista.

Sosiaalihuollossa koottava tieto on tätä nykyä pääosin vapaata tekstiä. Apotti järjestää sen rakenteiksi, ja tiedot ovat aina käytössä.

– Saamme enemmän vaikuttavuustietoa, ja pääsemme johtamaan tiedolla. Tiedon avulla pystymme kohdentamaan paremmin palveluja asiakkaille. Sosiaalityöntekijöitä saattaa pelottaakin, kun esimies näkee tulevaisuudessa, mitä olet tehnyt. Sosiaalityössä on ollut vallalla sellainen ajatus, että muutostyö tapahtuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä dialogissa, ja siitä ei olisi ollut raportoitavaa dataa, Vartiainen kertoo.

Järjestelmä auttaa luomaan kokonaiskuvan ihmisestä

– Koska ihminen on yksi kokonaisuus, on keinotekoista jakaa terveys- ja sosiaalipuolta erikseen, Onnela katsoo.

Hän kertoo esimerkin omalta uraltaan: mies toi päivystykseen 11-vuotiaan tytön, jolla oli mustelmia käsivarsissa vähän epäilyttävissä paikoissa.

– En voinut saada mitään tietoa perheestä, vain tytön terveydenhuollon tiedot. Apotissa kaikki tieto tulee olemaan järjestelmässä: kirjaan mustelmakoodin, näen tietosuojan määrittelemällä tavalla tietoja vanhempien mahdollisesta päihteidenkäytöstä. Jos katson tarpeelliseksi, voin lähettää lastensuojeluilmoituksen suoraan sosiaalipäivystykseen ja poliisiin. Nythän sosiaalihuollolla on oikeus saada tietoa terveydenhoidosta, mutta ei toisin päin. Muutos olisi tässä sen tytön etu, Onnela kertoo.

Englannissa kerätään jo ns. heikkoja signaaleja. Ne tulevat herätteinä lastensuojelun henkilökunnalle.

– Apotissa on hienoa se, että järjestelmä on ohjaava. Lastensuojelussa se parantaa ja tasoittaa prosessien laatua. Palvelutarpeen arvioinnin lisäksi sosiaalityöntekijän pitää tehdä tietyt tehtävät tsekkauslistan mukaan. Esimies voi seurata tiimitasolla, miten asiat ovat tapahtuneet, Vartiainen sanoo.

Nykyään kirjaamiseen ja tiedon etsimiseen kuluu 44 prosenttia lääkäreiden työajasta. Tarkoitus on, että sekä terveys- että sosiaalialan ammattilaisilta jää vastaisuudessa enemmän aikaa kohtaamiseen.

Vieraita eri
puolilta maailmaa

Viestintäjohtaja Johanna Klemetin mukaan Apotti-hanke on herättänyt kiinnostusta laajasti myös kansainvälisesti.

– Ympäri maailmaa tullaan Suomeen seuraamaan Apotin rakentumista. Vieraita on käynyt Ruotsista, Norjasta, Hollannista, Espanjasta, Pohjois-Amerikasta, Singaporesta ja Uudesta-Seelannista. Norjan kuninkaallisetkin kävivät täällä, Klemetti kertoo.

– Kööpenhaminan kanssa teemme paljon yhteistyötä viikoittain. Epicin järjestelmä on siellä käytössä 2,5 miljoonalla ihmisellä, mutta sosiaali- ja terveyspuolen yhdistäminen on vielä vähäistä.

Piritta Vartiainen on käynyt puhumassa Apotista Pariisissa.

– Samankaltainen suuntaus kohti integraatiota on koko Euroopassa. Espanjassa on yhdistetty vanhuspalveluiden järjestelmiä. Integraatiossa saadaan kustannuksia kuriin ja nähdään ihminen kokonaisuutena. Tällöin apu kohdentuu niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, Onnela sanoo.

Apotti tulee kalliiksi, mutta
niin tulee vanhakin malli

Apotti-järjestelmän investointikulu vuoteen 2021 mennessä nykyisessä laajuudessaan on 330 miljoonaa euroa. Summaan kuuluu suurimpina erinä järjestelmätoimittajan, käyttöpalvelutoimittajan ja taseeseen projektista kirjattavat kulut.

10 vuoden kokonaiskustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa. Yllä mainitun järjestelmäinvestoinnin lisäksi summa sisältää Apotin liiketoiminnan kulut ja kaikki käyttömenot vuodesta 2018 järjestelmän tuotantokäyttöön asti.

– Ne ovat järkyttäviä rahasummia, mutta käytettävissä olevan tiedon perusteella nykyjärjestelmien kustannukset ovat samaa luokkaa. Kritisoijat eivät myöskään tiedä, mitä uusi Apotti ammattilaisille tulee merkitsemään, Onnela sanoo.

– Vieläkin jaksan innostua, että tämä on niin hieno juttu.