Suomen tulisi järjestää työvoiman hakukampanjoita kilpailijamaidemme tavoin, esittää työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Hänen mukaansa maahan tarvitaan nopeasti 30 000 ammattilaista työvoimapulan paikkaamiseksi. Osaajia kaivataan etenkin ICT-alalle, jossa on avoinna 10 000 työpaikkaa.
Vastuu kampanjoiden järjestämisestä kuuluu Gustafssonin mukaan yhdessä valtiolle ja kunnille.
Kymmenen viime vuoden aikana Suomi on jäänyt hänen mukaansa järjestelmällisesti Ruotsista jälkeen työllisyydessä ja kasvussa. Jotta naapuri saadaan kiinni, meidän täytyy tulevina vuosina avata kilpailuttaminen aloille, joilla sitä ei ole ollut. Samaan aikaan pitää valmistautua rakennemuutokseen.
Gustafssonin mukaan rakennemuutos ei koske 300 000 työpaikkaa, vaan kolmea miljoonaa työpaikkaa. Kun vanha työ häipyy, syntyy uusia työpaikkoja, mutta niitä pitää saada enemmän kuin katoavia työpaikkoja.
Innovaatiorahat oikeaan osoitteeseen
Kansainvälistyminen ei onnistu nykyisillä tutkimus- ja kehityspanostuksilla, Gustafsson totesi.
Suomen pitää päästä kiinni paremmin teknologian murrokseen uusilla innovaatioilla. Suomessa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat laskeneet viime vuosina lähinnä elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksen myötä. Kaikkiaan ne ovat murto-osa globaaleista panostuksista.
Gustafsson otti työvoimapulan ja kilpailukyvyn esiin ministeriöiden tulevaisuuskatsausten julkistamistilaisuudessa. Virkamiestyönä tehdyissä tulevaisuuskatsauksissa nostetaan esiin muutokset ja uhat, joihin seuraavan eduskunnan ja hallituksen toivotaan paneutuvan. Edelliset katsaukset tehtiin vuonna 2014.
Työllisyystavoite nostettava 80 prosenttiin
Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan seuraavina vuosina työllisyysasteen tulee nostaa 80 prosenttiin. Vain siten työllisten suhde väestöön pysyy vakiona, sillä ainoa kasvava ikäluokka ovat yli 75-vuotiaat.
Ministeriö on huolissaan siitä, että noin 16 prosenttia 18 – 24-vuotiaista ei opiskele tai ole töissä. Toisen asteen suorittaneiden osuutta kasvattamalla ehkäistään ministeriön mukaan syrjäytymistä. Yhdeksi keinoksi esitetään oppivelvollisuusiän nostamista.
Työllisyyden edistämiseksi verotuksen painopistettä tulisi muuttaa kulutus-, ympäristö- ja kiinteistöverotukseen. Samalla verotuspohjaa pitää laajentaa uusiin tuotanto- ja kulutusmuotoihin.
Valtiontalous tulee ministeriön mukaan pitää lähivuodet tasapainossa, sillä 2020-luvulla velkaantuminen kasvaa ikääntymisen ja uusien hävittäjähankintojen takia.
Kaupungistuminen ja ilmastomuutos vaativat toimia
Miltei kaikkien ministeriöiden katsauksissa puhutaan kaupungistumisen ja ilmastomuutoksen tuomista haasteista.
Valtioneuvoston kanslia painottaa, että viimeistään 2020-luvulla pitää varautua ilmastosopimuksen 2030- ja 2040-lukujen velvoitteisiin.
Ulkoministeriön katsauksessa huomautetaan, että lähiaikoina Intiasta tulee maailman väkirikkain maa ja merkittävä talousvaikuttaja. Afrikan mantereella täysi-ikäisyyden saavuttaa kaikkiaan 400 miljoonaa nuorta. Siksi Afrikkaan pitäisi saada investointeja ja työpaikkoja.
uutiskirje 
