Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasolla. Keskisuurissa kunnissa kustannukset jopa alenivat.
Tiedot ilmenevät keskiviikkona julkistetuista Kuntaliiton tutkimuksista. Suurten kaupunkien tutkimus selvitti terveydenhuollon kustannuksia ja keskisuurten kuntien tutkimuksessa olivat mukana myös sosiaalihuollon kustannukset.
Tutkimuksista vastaavat Kuntaliiton erityisasiantuntijat Teija Mikkola ja Anu Nemlander.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mukaan tutkimukset osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillintä onnistuu kuntien omien kehittämismahdollisuuksien pohjalta.
– Taivas ei putoa niskaan, vaikka maakunta- ja sote-uudistukset lykkääntyisivätkin, Tainio päätteli tutkimusten julkistustilaisuudessa.
Hänen mukaansa sote-vastuita kantamaan tarvitaan leveitä harteita, sillä maassa on paljon pieniä kuntia, joiden rahkeet eivät riitä. Hänen mielestään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä voitaisiin edetä myös kuntapohjalta.
Hallitus ja eduskunta kipuilevat parhaillaan uudistusten aikataulujen kanssa. Ei ole myöskään saatu vedenpitäviä selvityksiä uudistusten kustannusvaikutuksista. Ne voivat olla joko plus- tai miinusmerkkiset.
Myös tutkimusten erityisasiantuntija Anu Nemlander katsoo, ettei syytä paniikkiin ole.
– Vaikka koko sote-uudistus kaatuisi, kunnat jatkaisivat toimintojensa kehittämistä yhteistyön pohjalta.
Tainio korosti, etteivät kustannuskehitykseen liittyvät ongelmat ratkea pelkästään hallintoa kehittämällä. Ratkaisevaa on, mitä tehdään ruohonjuuritasolla.
Hän huomautti, että hyvät tulokset on saavutettu aikana, jolloin kuntien resursseja on ohjattu runsaasti maakunta- ja sote-uudistusten valmisteluun.
Vantaa kustannustehokkain
Kymmenen suuren kaupungin terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna yhteensä 5 miljardia euroa. Ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimääräinen kustannus oli noin 2 200 euroa asukasta kohti.
Terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa. Kun hintojen nousu otetaan huomioon, kustannukset nousivat 1,6 prosenttia.
Suurten kaupunkien matalimmat terveydenhuollon kustannukset olivat Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Helsingissä. Suurimmat kustannukset olivat Oulussa ja Kuopiossa.
Vertailussa on käytetty ikävakiointia, joka ottaa huomioon vanhusväestön osuuden kunnan asukkaista.
Tutkimuksessa olivat mukana edellä mainittujen kaupunkien lisäksi Tampere, Turku, Jyväskylä, Kouvola ja Kuopio.
Kustannussäästöjä
Vuonna 2017 keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset alenivat 0,2 prosenttia asukasta kohti. Kun hintojen nousu otetaan huomioon, kustannusten kasvu oli 1,4 prosenttia.
Tutkimuksessa mukana olevien keskisuurten kuntien sote-kustannukset olivat yhteensä runsaat 2,1 miljardia euroa vuonna 2017. Ne vastasivat 620 000 suomalaisen palveluista.
Sote-kustannukset olivat keskimäärin 3 500 euroa asukasta kohti. Suurimmat kustannukset olivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, noin 3 900 euroa asukasta kohti ja pienimmät Kauniaisissa, noin 3 000 euroa asukasta kohti.
Myös keskisuurten kuntien vertailussa on käytetty ikävakiointia.
Keskisuurten kuntien tutkimuksessa olivat mukana Järvenpää, Kainuun sote-kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Mustijoen perusturva, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, perusturvaliikelaitos Saarikka, Salo, Sipoo ja Tuusula.
Palvelurakenteen muutos
Tutkimuksessa mukana olleista kymmenestä kaupungista viisi pysyi hallituksen sote-uudistukselle asettaman 0,9 prosentin kustannusten kasvun tavoiteuralla tai alittivat sen. Samoin teki puolet tutkimuksen 16 keskisuuresta kuntayksiköistä.
Kustannusten kasvua on hillinnyt erityisesti kuntien määrätietoinen palvelujen uudistaminen ja kehittäminen, katsoo tutkimuksen toinen vastaava erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Merkittävänä Mikkola pitää palvelurakenteen muutosta vanhuspalveluissa. Laitosvaltaisuudesta painopistettä on siirretty kotipalveluihin ja avohoitoon.
Jonkin verran asiaan vaikutti myös työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimus, joka leikkasi menoja 350 miljoonalla eurolla. Kustannuksia alensivat sosiaaliturvamaksujen aleneminen sekä palkansaajien lomarahaleikkaukset.
uutiskirje 
