Yli puolet päätoimisista palkansaajanaisista ja neljäsosa miehistä kokee sukupuolensa haittaavan työelämässä, kuten palkkauksessa, uralla etenemisessä, ammattitaidon arvostuksessa ja työpaineiden jakautumisessa. Naisilla on haittakokemuksia erityisesti miesenemmistöisillä työpaikoilla.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen tuottamasta tasa-arvobarometrista. Barometrin julkaisutilaisuus oli Helsingissä perjantaina.
– Eniten haittakokemuksia oli valtion palveluksessa työskentelevillä naisilla, erikoistutkija Marjut Pietiläinen Tilastokeskuksesta kertoo.
Kunnan palveluksessa työskentelevien miesten osuus oli suurin haittoja kokevista miehistä.
Yrittäjänaisten haittakokemukset liittyivät enimmäkseen toimintaan alaisten kanssa ja toimeentuloon.
Alle 65-vuotiaista työvoiman ulkopuolella olevista vajaa neljäsosa on kokenut kahden viimeisen vuoden ajalta haittaa sukupuolestaan. Tilanteet ovat liittyneet työhaastatteluun, työstä irtisanomiseen ja TE-toimistojen työvoimapalvelujen saamiseen.
Barometriin haastateltiin noin 790 päätoimista palkansaajaa ja noin 120 yrittäjää. Työelämän ulkopuolella olevia haastateltiin 117.
Tasa-arvobarometria on julkaistu vuodesta 1998.
Korkeakoulutetut naiset pyytävät palkankorotusta
Päätoimisilta palkansaajilta kysyttiin, ovatko he ehdottaneet itselleen palkankorotusta viiden viime vuoden aikana. Miehet pyytävät lisää palkkaa useammin kuin naiset. Ainoastaan lisensiaatin- tai tohtorintutkinnon suorittaneet naiset pyysivät useammin palkankorotusta kuin vastaavan koulutustason miehet.
Suurin ero miesten ja naisten välillä on ammattikoulun tai ammatillisen tutkinnon suorittaneilla. Miehistä 42 prosenttia on ehdottanut itselleen palkankorotusta, naisista 27 prosenttia.
Kunnan palveluksessa työskentelevät palkansaajat pyytävät kaikkein harvimmin lisää palkkaa.
Tutkijoiden mukaan palkankorotuksen pyytämiseen saattaa vaikuttaa myös työsuhteen osa- tai määräaikaisuus.
Tasa-arvosuunnitelmasta ei tiedetä
Tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma tulisi olla jokaisessa yli 30 hengen työpaikassa. Barometrin mukaan 40 prosenttia palkansaajista ei tiedä, onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelma vai ei.
– Tasa-arvosuunnitelmia tunnetaan tosi huonosti, vaikka ne koetaan tärkeiksi, erikoistutkija Pietiläinen toteaa.
Mitä korkeampi vastaajan ikä ja koulutustaso on, sitä todennäköisimmin suunnitelman olemassaolosta työpaikalla tiedetään, barometrissä kerrotaan.
uutiskirje 
