Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on pettynyt eduskunnan täysistuntoon tänään tulleeseen hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslaiksi.
– Hallitus ei ole valmis korjaamaan kautensa alussa tekemiään virheitä, eli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden romuttamista ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattamista, hän sanoo.
Andersson on eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen.
Jos lapsen ruoka-aineallergia vaatii järjestelyitä, ksityisen päiväkodin hoitosopimus voidaan purkaa.
Muutosturva lastenhoitajille
Andersson muistuttaa myös siitä, että lakiesitys on saanut erityisesti lastenhoitajat ja sosionomitaustaiset lastentarhanopettajat huolestumaan omasta asemastaan.
Erityinen ongelma hallituksen esityksessä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeksi on Anderssonin mukaan se, ettei ole riittävästi arvioitu henkilöstörakenteen muutoksen vaikutuksia lastenhoitajien työllisyyteen.
– Vasemmistoliitto näkee tärkeänä, että lastenhoitajille räätälöidään oma muutosturva esimerkiksi jatkokouluttautumisen helpottamiseksi, sillä muuten lakiesitys saattaa johtaa lastenhoitajien irtisanomisiin ja työttömyyteen, hän sanoo.
Vasemmistoliitto esittääkin omaa mallia henkilöstörakenteeksi. Mallissa kolmesta päiväkodissa työskentelevästä yhdellä olisi kasvatustieteiden tutkinto, yhdellä sosionomin tutkinto ja yhdellä soveltuva sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan tutkinto kuten lähihoitajan tai lastenohjaajan tutkinto.
Lapset eriarvoisiksi
Andersson muistuttaa myös varhaiskasvatuksen murroksesta, joka johtuu voimakkaasti lisääntyvästä yksityistämisestä.
Hän toteaa sen vaikuttavan merkittävästi lasten ja henkilöstön asemaan sekä varhaiskasvatuksen laatuun, kun laki sallii tällä hetkellä kaupallisille toimijoille aggressiivisen voitontavoittelun.
Anderssonin mukaan seurauksina tästä on muun muassa keskimääräistä pienemmät palkat. Lisäksi keittäjiä ja siivoojia palkataan vähemmän kuin julkisella puolella ja näin ollen heidän tehtäviään kasaantuu lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille.
– Yksityisen päiväkodin hoitosopimuksissa saatetaan määrätä esimerkiksi, että jos lapsella ilmenee tarvetta erityiseen tukeen tai hoitoon tai mikäli lapsen ruoka-aineallergia vaatii erityisiä poikkeusjärjestelyitä, hoitosopimus voidaan purkaa, hän ihmettelee.
– Tällaiset ehdot asettavat lapset eriarvoiseen asemaan, eivätkä ole lapsen edun mukaisia.
Puolangan tapaus
Anderssonia epäilyttää myös Puolangan tapaus. Se on Suomessa ensimmäinen esimerkki siitä, että kunta yksityistää varhaiskasvatuspalvelunsa kokonaan. Suomen suurin yksityinen päiväkotiyritys Touhula vastaa kunnan koko varhaiskasvatuksen tuottamisesta.
Hän arvioi, että Puolangan päätöksellä voi olla myös valtakunnallista merkitystä, jos päätös johtaa muissa kunnissa vastaaviin yksityistämisiin.
Vasemmistoliitto esittää, että varhaiskasvatuslaissa säädetään voitontavoittelun kiellosta.
– Vastaava kielto on jo perusopetuslaissa, Andersson muistuttaa.
– On myös huomioitava, että päiväkotibisnes miljoonavoittoineen on vahvasti verovaroin tuettua, koska maksuihin voi hakea yksityisen hoidon tukea ja palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt kunnissa. Yksityisille, kaupallisille ketjuille pumpataan siis yhä enemmän julkista rahaa.
Lapsen oikeus
Vasemmistoliitto korostaa, että varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, eikä se voi olla riippuvainen esimerkiksi lapsen huoltajan työmarkkinatilanteesta tai lapsen kotikunnasta.
Hänen mielestään hallituksen esityksessä ei vastata viime vuosina varhaiskasvatuksen piiristä nousseisiin huoliin, kuten osa-aikaisesti varhaiskasvatuksessa olevien lasten suuriin ryhmiin, tilapäisiin ryhmäkokojen ylityksiin sekä vuorohoidon tarpeisiin saada erillinen mitoitus.
uutiskirje 
