Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Petra Malin ihmetteli rikkaan Helsingin suhtautumista kasvatukseen ja koulutukseen.
– Päiväkotipaikkoja ei kaikille löydy kodin lähettyviltä, ja peruskoulut pullistelevat kohta nykyistäkin enemmän: kymmenessä vuodessa peruskoululaisten määrän Helsingissä arvioidaan kasvavan yli 11 000:lla oppilaalla, hän sanoi keskiviikkona kevään viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa.
– Päiväkodeissa nipistetään sijaismenoista ja poiketaan tilapäisesti henkilöstömitoituksesta lähes joka päivä. Uusia päiväkoteja tai kouluja ei voida investointimäärärahojen puitteissa rakentaa tarpeeksi.
Helsingin pääasiallinen tehtävä ei ole tehdä tulosta vaan turvata asukkaille hyvä elämä.
Hän nosti esiin myös koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat.
– Asiaa selvittäville poliitikoille sanotaan, että yhden remonttihankkeen aikaistaminen tarkoittaa toisen lykkäämistä, hän totesi.
– Kun jonnekin lisätään, on jostakin otettava pois.
Nollasummapeliä
Malin kritisoi ylipäätään kunnallispolitiikassa nollasummapeli-ajattelua.
Hän totesi, että siinä siirrellään rahaa vanhuksilta lapsille ja nuorilta aikuisille, ja valtuustoryhmien rooli on kiistellä, kuka kaupungissa ansaitsee eniten ne muutamat miljoonat, jotka kireässä taloustilanteessa jaettavissa ovat.
– Siinä valossa joku voisi pitää yllättävänä sitä, että kaupungin viime vuoden tilinpäätöksessä käyttötalouden ylijäämä oli 481 miljoonaa euroa, Malin totesi.
– Totuus on se, että kaupungin olisi ollut toistuvasti mahdollista käyttää palveluihin paljon enemmän rahaa kuin sitä on annettu.
Yhteisö, ei yritys
Malin toisti valtuustoryhmänsä näkemyksen, jonka mukaan kaupunki ei ole yritys, vaan yhteisö.
– Helsingin pääasiallinen tehtävä ei ole tehdä tulosta vaan turvata asukkaille hyvä elämä ja riittävät palvelut, ja toimia taloudellisesti järkevästi niin, että päätösten jälkiä ei tarvitse korjailla vielä vuosia myöhemmin, hän sanoi.
uutiskirje 
