Hallitus päätti keskiviikkona lakiesityksestään, joka lakkauttaa nykyiset ELY-keskukset ja TE-toimistot. Niiden toimintojen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Uudellamaalla palvelut siirtyvät Uudenmaan kuntayhtymän vastuulle.
Suoria viranomaistehtäviä lukuun ottamatta maakunnat voivat siirtää palveluiden tuottamisen myös yrityksille tai kolmannen sektorin järjestöille.
Hallitus löi keskiviikkona lukkoon lain julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista. Samalla päätettiin kasvupalvelujen rahoittamisesta. Lait ovat osa maakuntauudistukseen liittyvää kasvupalvelu-uudistusta.
TE-toimistojen ja ELY-keskusten nykyiset resurssit siirretään maakunnille, mutta Uudellamaalla kuntayhtymälle.
Vaikuttavuutta palvelutuottajilta
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan uudistuksen lähtökohtana on toimintojen järjestäminen kunkin alueen tarpeisiin parhaiten sopivalla tavalla.
Uudistuksella haetaan Lindströmin mukaan parempaa vaikuttavuutta eri keinoin.
– Yksi keinoista on, että mahdollistetaan palvelujen hankkiminen eri palvelujen tuottajilta aiempaa laajemmin.
Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai antaa tuottamisen palvelutuottajan tehtäväksi. Jos maakunta tuottaa palveluja itse kilpailluilla markkinoilla, tuottamista varten on ministeriön tiedotteen mukaan perustettava yhtiö, osuuskunta, säätiö tai yhdistys.
Kilpailua kasvukeskuksiin
Lindströmin arvion mukaan työvoimapalvelujen tuottamisesta syntyy kilpailua ainakin kasvukeskuksissa, mutta tuskin syrjäseuduilla.
Uudistuksen jälkeen ulkopuolisen palvelutuottajan tehtäväksi voidaan antaa myös asiakkaan palvelutarpeen arviointi, työllistämissuunnitelman laadinta ja sen seuranta sekä palveluihin ohjaus.
Jos maakunnassa on useampi palvelutuottaja, asiakkaalla on oikeus valita näiden väliltä.
”Työkkärille” uusi nimi
Nykyisen käytännön mukaan asiakas menee TE-toimistoon, ”työkkäriin”, jossa hänet rekisteröidään työttömäksi työnhakijaksi ja asiakas pääsee TE-toimiston palvelutarjonnan piiriin.
Asiakkaan on mahdollista rekisteröityä sisään järjestelmään myös sähköisesti.
Jatkossakin työnhakijaksi rekisteröityminen aiotaan tehdä helpoksi. Vielä ministeriössä ei ole kuitenkaan keksitty nimeä uusille palvelupisteille.
Asiakkaan palvelutarve on arvioitava kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Palvelutarpeen selvittää joko maakunta tai palvelutuottaja.
Palvelutarve arvioidaan kolmen kuukauden välein, kuten nykyisinkin, ja sen yhteydessä laaditaan työllistymissuunnitelma. Myös nämä tehtävät maakunta voi delegoida palvelutuottajille.
Rekrytointipalvelua ja kasvupalvelukoulutusta
Jokaisessa maakunnassa pitää järjestää työnvälityspalveluja, joiden nimitys muuttuu uudistuksessa rekrytointipalveluiksi. Myös työvoimakoulutusta tulee järjestää, tosin kasvupalvelukoulutuksen nimellä.
Pakollisiin järjestettäviin kuuluvat myös ammatinvalinta- ja uraohjaus.
Lisäksi maakunta voi järjestää palveluja muun muassa rekrytointien ja työnhaun tukemiseksi, asiakkaan osaamisen kartoittamiseksi, työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi sekä työllistymisen tukemiseksi.
Nykyiset palkkatuki, starttiraha ja työolosuhteiden järjestelytuki säilyvät entisenlaisina.
Vanhoina työntekijöinä maakuntiin
TE-toimistojen ja ELY-keskusten nykyiset resurssit siirretään maakunnille, mutta Uudellamaalla kuntayhtymälle. Työntekijät siirtyvät maakuntiin vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.
Rahaa siirtyy valtion budjetista 600 miljoonaa euroa, ja se on osa maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Työvoima- ja yrityspalvelujen osuutta ei ole korvamerkitty vaan maakunta päättää niiden käytöstä.
Uutista on muokattu 28.6.2018 klo 9.32: Työministeri Jari Lindströmin puoluekanta korjattu perussuomalaisista sinisiin. Kuvateksti lisätty.
uutiskirje 
