Vajaa kolme vuotta sitten, tammikuussa 2006 Hamas yllättäen voitti palestiinalaisparlamentin vaalit. Arabimaailmassa poikkeuksellisesti vaalit olivat jopa rehelliset.
Israelin linja oli alusta pitäen se, että Hamas on terroristijärjestö eikä sen kanssa voi neuvotella. Yhdysvallat tuli luonnollisesti Israelin linjoille ja pienen epäröinnin jälkeen myös Euroopan unioni.
Perusteluna oli ensinnäkin se, että Hamas oli käyttänyt terrorismia toimintakeinonaan. Toiseksi Hamasin peruskirja vaatii Israelin valtion tuhoamista.
Käytännössä Hamas oli talvella 2005–06 kuitenkin suuntautunut poliittiseen vaikuttamiseen ja pidättäytynyt terrori-iskuista. Peruskirjaansa se ei kuitenkaan suostunut muuttamaan.
Yhdysvallat ja EU siis suuntautuivat Israelin rinnalla Hamasin eristämiseen. Asenne jyrkkeni entisestään, kun Hamas kesäkuussa 2007 vei Gazan alueen herruuden Fatahilta.
Eristyspolitiikan seurauksena Israel on pitänyt Gazaa taloudellisessa saarrossa, mikä on kurjistanut jo ennestäänkin kurjaa aluetta. Eurooppa on toimittanut Gazaan jonkun verran humanitaarista apua, mutta tiukasti Hamasista erillään pidettynä hätäapuna.
Toisenlainenkin linja olisi ollut mahdollinen. Ulkomaailma olisi vähäksi aikaa voinut ”unohtaa” Hamasin peruskirjan (vastaavaa on tehty muuallakin) ja antaa järjestölle tilaisuuden näyttää, miten sitoutunut se on poliittiseen prosessiin. Jos Hamas olisi todella pidättäytynyt väkivallan käytöstä, sitä olisi voinut vähitellen palkita.
Parhaassa tapauksessa tämä olisi voinut sitouttaa palestiinalaisten toisen päävoiman Fatahin rinnalle ns. rauhanprosessiin. Hamasilla on joka tapauksessa runsaasti aitoa kannatusta palestiinalaisten keskuudessa, eikä se häviä pelkästään niin toivomalla.
Näin itsemurhaiskuihin valmiit pienryhmät olisivat marginalisoituneet, kun nyt ne saavat aika ajoin Hamasilta vihreää valoa iskuilleen.
Toinen vaihtoehto olisi voinut olla linjariita Hamasin sisällä väkivaltaan uskovien ja poliittiseen vaikuttamiseen sitoutuneiden kesken. Tämä olisi varmasti heikentänyt Hamasia enemmän kuin Israelin yritys väkivalloin tuhota Hamas.
Tietysti myös tämä vaihtoehtoinen linja olisi voinut mennä pieleen. Provokaattoreita, raketinväsääjiä ja pomminheittäjiä riittää, ja Lähi-idässä on totuttu provosoitumaan.
Mutta kerta toisensa jälkeen on umpikujaan vienyt myös väkivaltaan vastaaminen väkivallalla. Keväällä 2006 ehkä oli pienen pieni mahdollisuuksien ikkuna, joka raottui, mutta joka suljettiin.
uutiskirje 
