Kuntouttava työtoiminta on tuttua yhä useammalle työttömälle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan vuonna 2013 siihen osallistui 24 000 suomalaista ja vuonna 2016 jo lähes 42 000. Kasvu on tiettävästi jatkunut sen jälkeenkin.
Kuntouttava työtoiminta on kunnille kannattavaa, koska se katkaisee kunnan velvoitteen maksaa Kelalle puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta. Toiminta on kuitenkin nimensä mukaisesti tarkoitettu vain kuntoutuksen tarpeessa oleville työttömille, jotka eivät kykenisi tavanomaiseen palkkatyöhön. Lakia ei tältä osin aina noudateta.
– Kuntouttavaa työtoimintaa käytetään myös täysin työkykyisten ihmisten ilmaistyövoimana, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.
”Kuntouttavaa työtoimintaa käytetään myös täysin työkykyisten ihmisten ilmaistyövoimana.”
Työtoiminnassa saatetaan esimerkiksi teettää kunnan toimintoihin kalustoa ja tarvikkeita, jotka muuten jouduttaisiin ostamaan ulkopuolelta.
Väärinkäyttö lisääntynyt
Kuntouttava työtoiminta on lisääntynyt voimakkaasti samaan aikaan, kun palkkatukia on leikattu.
– Jäsenyhdistyksistämme tulee viestiä, että henkilöt, jotka ennen olivat palkkatuella, ovat nyt kuntouttavassa työtoiminnassa, kertoo Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Palkkatuettu työ on ”oikeaa” työtä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työtön on siinä työkykyinen, hänen paikkansa ei ole kuntouttavassa työtoiminnassa.
– Kuntouttavalle työtoiminnalle on oma asiakasryhmänsä, mutta valitettavasti sen väärinkäyttö on lisääntynyt, Haapakoski toteaa.
Ongelma tuli esiin myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kartoituksessa viime keväänä. Kuntouttavan työtoiminnan valvonta kuuluu aluehallintovirastoille.
Kuntoutusta, ei työtä
Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen luonnos lakiesitykseksi, jolla korostetaan tuen ja ohjauksen osuutta kuntouttavassa työtoiminnassa. Työttömälle tehtävään aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tulisi kirjata, mitä kuntouttavalla työtoiminnalla tavoitellaan sekä millaista tukea ja ohjausta työttömälle siinä annetaan.
Uutta on myös se, että tuki ja ohjaus voitaisiin ostaa yksityiseltä yritykseltä tai elinkeinonharjoittajalta.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Eveliina Cammarano pitää tuen ja ohjauksen korostamista asiakkaan näkökulmasta positiivisena.
– Jos jossain kunnassa ei ole ollut tukea riittävän hyvin tarjolla, siihen täytyy kiinnittää huomiota. Tosin sosiaalihuoltolaissa jo nytkin määrätään, että asiakkaan on saatava tukea hänen tarpeidensa mukaisesti.
Työkykyisten ihmisten ohjaamista kuntouttavaan työtoimintaan vähentäisi parhaiten riittävä panostus palkkatukiin, korostaa Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa.
– Kuntouttavassa työtoiminnassa tulisi olla vahvemmin kuntouttava elementti ja vähemmän työtä. Kun siitä edetään kohti työmarkkinoita, se olisi aluksi palkkatukityötä. Avoimille työmarkkinoille tarvitaan vahvempaa panostusta palkkatukirahoihin, Tuohimaa linjaa.
Jyvässeudun työllistämisyhdistys sekä järjestää kuntouttavaa työtoimintaa että palkkaa työttömiä töihin palkkatuella.
Pääsee vai joutuu?
Kuntouttavan työtoiminnan monet ongelmat ratkeaisivat sillä, että toiminta muutettaisiin vapaaehtoiseksi, esittää eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anna Kontula (vas.).
– Ei meillä missään muussakaan kuntoutuksessa pakoteta ihmisiä osallistumaan toimeentulon menettämisen uhalla. Se on koko kuntoutuksen idean vastaista, Kontula vertaa.
Jos työtön kieltäytyy työllistämissuunnitelmaansa merkitystä kuntouttavasta työtoiminnasta tai jättää sen kesken, hän saa karenssin työttömyysturvaansa. Lisäksi se voi johtaa myös toimeentulotuen leikkaamiseen jopa 40 prosentin verran. Tällöin kuukausituloiksi jää asumistuet pois lukien vain 300 euroa, Kontula laskee.
Uusi keppi on vielä tämän vuoden alussa voimaantullut työttömyysturvan aktiivimalli.
– Aktiivimallin vuoksi meillekin hakeutuu kuntouttavaan työtoimintaan henkilöitä, joille se ei ole tarkoitettu, kertoo Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen Eija Tuohimaa.
Anna Kontula muistuttaa, että kuntouttavaan työtoimintaan on joka tapauksessa porkkanana työttömyysturvan päälle tuleva yhdeksän euron päiväkorvaus, joka merkitsee työttömän budjetissa paljon.
– En olisi huolissani siitä, etteikö ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan saada ilman pakottamistakin, jos se rakennetaan järkevästi. Niin kauan kuin ihmisiä voidaan sanktioilla pakottaa sinne, ei ole tarvetta tehdä sellaisia palveluja, joista ihmiset ajattelisivat, että sinne päästään eikä jouduta.
uutiskirje 