Merja Kyllönen: Vääntöä viimeiseen asti

Eikö sinun pitäisi olla jo kotimaata kiertämässä, mikä sinua siellä Brysselissä vielä pitää?

Kysyjille on yksinkertainen vastaus: työ. Iso lainsäädäntökokonaisuus, josta olen osaltani vastuussa ja jolla on suomalaisille iso merkitys.

Viimeksi kuluneet puolitoista vuotta (ennen ja jälkeen presidentinvaalien) Euroopan parlamentissa on hierottu poliittista sopua isosta maantieliikenteen sääntelykokonaisuudesta, niin sanotusta liikkuvuuspaketista (mobility package).

Sitten alkoi iltalypsy, josta saattoi havaita vaalien lähenevän.

Paketin pitäisi tuoda ratkaisuja esimerkiksi maantieliikenteen työntekijöiden sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseen ja yritysten keskinäisen epäterveen markkina-aseman korjaamiseen.

Viime kesänä meillä neuvottelijoilla oli selkeät suuntaviivat yhteiselle sääntelylle. Kuljettajien ajattaminen orjan asemassa päättyy, postilaatikkofirmat laitetaan totaaliseen kieltoon, säännöllisin väliajoin kuljettajilla on oikeus päästä joko kotiin tai yrityksen kanssa sovittuun paikkaan viettämään pidemmät lepoaikansa, kabiinissa tapahtuvat lepoajat rajataan, turvalliset parkkialueet fasiliteetteineen varmistetaan rakentamiseen tarvittavan siirtymäajan puitteissa, epäterve pelaaminen kabotaasilla ja yhdistettyjen kuljetusten maantieosuudella loppuu…

Valvonta ja toimeenpano paranisivat.

Sitten alkoi iltalypsy, josta saattoi havaita vaalien lähenevän. Kaikki kunnianhimoiset tavoitteet kääntyivät enemmän omien kotimarkkinoiden suojaamiseen erityisesti Saksassa ja Ranskassa.

Nyt näyttää siltä, että laajaa ja liikennejärjestelmän toimivuuden turvaavaa ratkaisua haetaan vielä ensi vuoden alussakin.

Tässäkin asiassa täysin tasavertainen toiminta voi tapahtua vain yhtenäisen eurooppalaisen sosiaaliturvan, liikenteen minimipalkkatason määrittämisen, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja verotuksen samansuuntaistamisen kautta. Ja nämä kysymykset eivät tule yhdellä liikkuvuuspaketilla hoidetuksi – kun sattuvat olemaan edelleen pitkälti jäsenmaiden oman päätöksenteon alla.

Omat fiilikseni ovat edelleen toiveikkaat. Väännetään nyt loppuun saakka. Jaksan uskoa vielä kompromissiin, joka tekee kipeää jokaiselle mutta korjaa suuren osan epäterveen nykytilan ongelmista. Se on suomalaistenkin kuljettajien etu.