Valtavan autiomaan ympäröimä Al Khorin kaupunki sijaitsee noin 50 kilometriä pohjoiseen Qatarin pääkaupungista Dohasta. Muutama vapaana kulkeva kameli tuo vaihtelua kiviseen maisemaan.
Hehkuvan auringon säteet ovat nostaneet lämpötilan 50 asteeseen ja maaperä on rutikuiva. Persianlahden vesi on kuitenkin liian suolaista käytettäväksi kasteluun ilman suolanpoistoa, kertoo Faleh Bin Naser al Thani Qatarin kunta- ja maatalousministeriöstä.
– Tämän kasvihuoneen metallinen tukirakenne suli kuumuudessa, Nasser al Khalaf kertoo pukiessaan Persianlahden alueen miesten käyttämää ghutra-huivia takaisin päälleen.
Hydroviljelyllä kasvatetaan kasveja ilman multaa.
Al Khalaf on Agrico-yhtiön pääjohtaja. Hänen sukunsa päätti vuonna 2012, että Agricon maatalousosasto perustetaan tänne, vaikka Qatarin ilmasto on kuiva ja tyly. Agrico perustettiin jo 1950-luvun alkupuolella, mutta aluksi se harjoitti vain tuontikauppaa.
Maatila toimii vuoden ympäri. Se on yksi Qatarin suurimmista kestävän kehityksen periaatteella toimivista maataloustuottajista. Tila tuottaa al Khalafin mukaan päivittäin keskimäärin viisi tonnia luomuhedelmiä ja -vihanneksia käyttämättä tuholaisten torjunta-aineita.
– Eivät pelkästään eurooppalaiset vierailijat ole yllättyneitä! Qatarilaistenkin on vaikea uskoa, että täällä voisi kasvattaa mitään, al Khalaf sanoo hymyillen.
Uusinta teknologiaa
Agrico on al Khalafin mukaan tuplannut viljelyalansa sen jälkeen, kun neljä arabimaata asetti Qatarin maa-, meri- ja lentoreittejä koskevaan kauppasaartoon heinäkuun 5. päivänä 2017. Laajentumisen mahdollisti se, että yhtiö oli vuosien ajan tehnyt kokeita kehittääkseen hankalaan ympäristöön soveltuvaa huipputeknologiaa.
Tänne kehitetyt kasvihuoneet ovat al Khalafin mukaan ainutlaatuisia koko maailmassa. Ne on suunniteltu toimimaan mahdollisimman vähillä resursseilla. Niissä käytetään hydroviljelyä eli kasvien kasvattamista ilman multaa. Huippuunsa kehitetyn järjestelmän sensorit mittaavat kosteutta, lämpötilaa ja auringonvaloa kasvuolosuhteiden optimoimiseksi niin, että saadaan mahdollisimman suuret sadot.
– Nyt myymme tätä teknologiaa myös muille qatarilaisille viljelijöille, al Khalaf kertoo. Tavoitteena on, että kotimainen maataloustuotanto kasvaa ja Qatarin maatiloista saadaan parempia.
Made in Qatar -tuotanto
Made in Qatar -tunnuksesta on tulossa välttämättömyys maassa, joka ei halua jäädä tuleen makaamaan, Nabil El-Nasri kertoo.
El-Nasri on Pariisissa toimivan, Qatarin ja sen ulkopolitiikan tutkimukseen erikoistuneen L’observatoire du Qatar -keskuksen johtaja.
Kauppasaarron aikana maataloustuotteisiin merkitty Made in Qatar -tunnus on saanut poliittisen ulottuvuuden.
– Qatarin johtava eliitti on tahtonut vahvistaa kansallismielisyyttä, ja oman ruuantuotannon kehittäminen on yksi keinoista siihen, Leidenin yliopistossa toimiva, elintarvikkeisiin erikoistunut Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori Christian Henderson kertoo.
Saudi-Arabian johtama koalitio aloitti kauppasaarron painostaakseen Qataria, koska se väitti Qatarin tukevan terrorismia ja olevan liian läheisissä väleissä Iranin kanssa. Puolitoista vuotta saarron alkamisen jälkeen Qatar on saanut järjesteltyä kauppareittinsä ja maataloussektorinsa uuteen kuosiin.
Ennen saarron alkua Qatar osti noin 80 prosenttia tarvitsemistaan elintarvikkeista arabinaapureiltaan, etupäässä Arabiemiraateista ja Saudi-Arabiasta.
– Tuontielintarvikkeiden hinnat olivat niin alhaisia, ettei Qatarin maanviljelijöillä ollut mitään mahdollisuuksia kilpailla niiden kanssa, kertoo Faleh Bin Naser al Thani, Qatarin kunta- ja ympäristöministeriön maatalous- ja kalastusviraston apulaisjohtaja.
Kun Qatarin ainoa maaraja oli suljettu kesällä 2017, maa avasi uusia meri- ja lentokuljetusreittejä varsinkin Iraniin, Turkkiin ja Pakistaniin.
Maataloustuotanto kasvoi vuodessa 300 prosenttia.
Al Thanin mukaan Qatarissa toimi ennen saartoa 1 400 maatilaa, ja niistä kaksi kolmasosaa ei ollut kaupallisessa tuotannossa vaan kotitarveviljelyssä. Tilat kattoivat vain 15 prosenttia viljelykasvien kysynnästä.
Qatarin kauppakamarin mukaan maataloustuotanto kasvoi vuosien 2017 ja 2018 välillä 300 prosenttia. Kanojen ja meijerituotteiden kysynnästä pystytään al Thanin mukaan kattamaan jo 90 prosenttia kotimaisella tuotannolla.
Valtio asetti tavoitteeksi jakaa tämän vuoden loppuun mennessä miljoona neliömetriä viljelymaata maanviljelijöille, al Thani kertoo.
– Tavoitteena on, että vuosittainen kasvintuotanto nousisi 20 000–30 000 tonniin.
Qatarin kauppakamari järjestää vuosittain Made in Qatar -messut; tänä vuonna ne olivat Omanissa. Niistä on nyt tullut tilaisuus markkinoida myös maataloustuotteita.
Uudella maataloustuotannolla on kuitenkin hintansa: elintarvikkeet ovat aiempaa kalliimpia. Ministeriön selvityksen mukaan esimerkiksi tomaatin kilohinta Dohan toreilla nousi vuosien 2016 ja 2017 välillä jopa 60 prosenttia.
Aavikon mehiläiset
Waqifin kauppatorilla, aivan Dohan sydämessä, tapaamme Khalid Saif al Suwaidin. Hän on Bu Saif Apiaries -yhtiön perustaja. Yhtiö on Qatarin johtava hunajantuottaja, ja sillä on yli tuhat mehiläispesää eri puolilla maata.
– Perinteisesti hunajaa pidetään ystävyyden merkkinä ja se on suosittu lahja, hän kertoo.
43-vuotias al Suwaidi muistelee, että mehiläiset kiehtoivat häntä jo lapsena. Isä ei kuitenkaan halunnut, että pojasta tulisi mehiläistarhaaja.
– Onneksi en kuunnellut häntä!
Bu Saif Apiaries on toiminut vuodesta 2010 asti, ja viime vuonna se tuotti 10 tonnia hunajaa.
Ennen kauppasaartoa tuotanto kattoi kotimaan kysynnän, mutta enää se ei riitä. Vuoden 2018 ensimmäisinä kuukausina Made in Qatar -tunnuksella varustettu hunaja loppui. Taatakseen riittävän tuotannon ympäri vuoden yhtiö perusti mehiläistarhoja Omaniin.
– Kaikki tahtoisivat mieluiten Qatarissa tehtyä hunajaa, al Suwaidi toteaa.
Al Suwaidi haluaa levittää intohimoaan mehiläisiä kohtaan. Hän tarjoaakin ihmisille mahdollisuutta ottaa mehiläispesiä vuokralle.
– Nyt ihmiset ovat innostuneet tarjoamaan kotitekoista hunajaa, joten kauppasaarrosta tulikin minulle mahdollisuus, hän kertoo.
Vaikea ympäristö
Kauppasaarron ensimmäisinä päivinä Made in Qatar -tuotteita hankittiin impulsiivisesti, mutta sittemmin tilalle on tullut uusi, paikallisempi kulutus. Qatarin johtava vähittäistavaraketju Al-Meera omistaa 43 supermarketia ja ruokakauppaa.
– Meille on aika ennen kauppasaartoa ja sen jälkeinen aika, erään Al-Meera -ketjuun kuuluvan kaupan johtaja toteaa. Hän haluaa pysyä nimettömänä, koska hänellä ei ole lupaa virallisiin lausuntoihin.
– Made in Qatar -tarra kiinnitetään nykyisin kaikkiin paikallisesti tehtyihin elintarvikkeisiin, jotta asiakkaat saavat takuun tuotteen alkuperästä.
– Asiakkaat tarkistavat tuotteiden alkuperän, kaupan johtaja kertoo.
– Kolmen vuoden sisällä Qatarin pitäisi toivottavasti tuottaa 60 prosenttia tarvittavista vihanneksista, Faleh Bin Naser al Thani sanoo.
Pelkkä into kotimaisen tuotannon kehittämiseen ei kuitenkaan välttämättä riitä, koska ympäristö ei ole suotuisa. Kuivan aavikkoilmaston ja veden puutteen takia vain 6 prosenttia Qatarin maaperästä soveltuu viljelyyn. Siksi maatalouden kehityspotentiaali on rajallinen, kuten YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on todennut.
– Lisäksi pohjaveden laatu on heikentynyt 1970-luvulta lähtien, ja vedestä on tullut suolaisempaa, al Thani toteaa. Hän pitää realistisena huipputeknologian käyttämistä maatalouden uudistamisessa.
Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen
lehti 