Hei, siitähän on puoli vuosisataa kun vallankumous alkoi. Raamattuna luettiin Pentti Linkolan Isänmaan ja ihmisen puolesta – mutta ei ketään vastaan ja Antti Eskolan Vasen laita lavea. Tukat kasvatettiin, rauhaa marssittiin ja kerskakuluttajia syljeskeltiin ja liftaten tai junalla kuljettiin.
Muuttuiko mikään? Eipä kai – koska nyt ilmastonmuutosta pysäytetään lupaamalla joka pojalle superkalliit sähköautot, joihin kai sähkökin on jotenkin tuotettava. Idoleja, julkkiksia ja roolimalleja katsellessa ei huomaa kulutuksen ainakaan vähentyneen. Telkkarissa on uutisankkureilla ja sääennustajilla joka päivä uudet kirjavat koltut, ja rahvaan lukemistoja kuvittavat misukat ja mallit, jotka on muuttaneet jenkkilään kuluttamaan entistäkin enemmän.
Entäs sitten poliitikkojen rouvat? Voi pyhä isä sentään. Kun Macron akkansa kanssa vieraili Suomessa, tiedotettiin, että akan kertakäyttölenkkarit maksoivat meikäläisen eläkeläisen kuukausitulojen verran. Saman hintaluokan varusteissa sipsutteli Trumpin muija täällä käydessään ja vaihtoi varusteita kolmasti päivässä. Valtiovieraitten vaimoja näytetään ja käytetään etupäässä erilaisissa vaivaistaloissa. Arvellaanko että tapaavat tasoistaan seuraa. (Kumpaahan osapuolta vertailu nyt loukkaa?)
Unohtamatta brittien nuoria herttuattaria – joka tytön esikuvia. Heillä tiemmä on tapana ostaa uusi palttoo joka päivä. Ja hyvä niin, riittää medialla uutisoitavaa, kun valistetaan kansaa, oliko herttuattarella päällään retliini vai viheriä pomppa lastensairaalassa vieraillessaan.
Toisaalta kyllä meillä rahvas osaa itsensä järkevästi vaatettaa. Itse ostan kerran kymmenessä vuodessa uuden toppapuvun ja verkkarit. UFF:n laatikkoon heitin jo aikapäiviä sitten kaikki trumpetti– ja haaremihousut, minihameet ja kotelokoltut. Enkä pukeutumisellani ollenkaan erotu joukosta Tokmannin kassajonossa, samat verkat ja toppapuvut on muullakin varttuneella väellä päällään. Nuorisolla on jonkin aikaa jo ollut ilskottavat persvakohousunsa, joitten ympäristöystävällisyydestä en osaa sanoa mitään.
Virkamiehet kulkee iankaikkisesti tummissa puvuissaan. Kumma tapa sekin. Voiko epäkäytännöllisempää vaatetta ollakaan kuin liikeratoja rajoittava puku, joka kesällä on kuuma ja talvella kylmä, ja jota ei voi edes pestä. Lisäksi tarvitaan kauluspaita ja hullutuksen huippuna: kravatti. Ottakaa äijät Kimistä mallia (ei Räikkösestä vaan siitä toisesta) ja pukekaa päällenne nuttu ilman krumeluureja.
Ehkei maailma rättipolitiikalla pelastu. Helppo tapa tehdä osuutensa se kuitenkin olisi. Juu ja äsken sentään meidän lapsenlapset oli ilmastolakossa ja marssimassa, idealismi elää. Miksemme marssisi yhdessä kaikki sukupolvet.
Ps. Toivoa näkyy julkkistenkin joukossa. Ei ole sitä journalistia joka saisi lööpin repäistyä Angela Merkelin ikuisista nutuista.
Ps2. Sain pahaa palautetta ystävältäni vaatekauppiaalta: Julkkisten rättimania on kuulemma pienenpieni ongelma, jonka hyvä puoli on se, että se luo työtä muutamille käsityöläisille. Iso ongelma on sen sijaan koko massiivinen orjatyönä teetettävä halpatekstiiliteollisuus. Mutta se on jo kokonaan toisen jutun aihe.
Kirjoittaja on köyhä eläkeläinen Kylmäkoskelta.
lehti 