”Barack Obama aikoo hyökätä lähitulevaisuudessa Iraniin, jotta se auttaisi hänet voittamaan vaalit”, twiittasi liikemies Donald Trump marraskuussa 2011. Aikaa vuoden 2012 presidentinvaaleihin, joissa Obama tavoitteli toista kautta, oli vuosi.
Ironia ei ole jäänyt huomaamatta nyt, kun presidentti Trump esikuntineen lietsoo sotaisaa jännitystä Irania kohtaan. Vuoden 2020 presidentinvaaleihin, joissa Trump tavoittelee toista kautta, on vajaat puolitoista vuotta.
Ennen vuoden 2012 vaaleja Trump lähetti vielä toistakymmentä twiittiä samalla teemalla. Hän esimerkiksi varoitti, ettei Obaman pidä antaa pelata Iran-kortilla.
Israelilla on ollut merkittävä osa jännityksen kiristämisessä.
Obama voitti vaalit hyökkäämättä Iraniin, ja vuonna 2015 hän oli mukana tekemässä ydinsopimusta Iranin kanssa. Trump puolestaan irroitti Yhdysvallat sopimuksesta vuosi sitten toukokuussa.
Uhkausten kierre
Ydinsopimuksesta irtautumisen jälkeen Trump on ryhtynyt uudelleen kiristämään Iraniin kohdistuneita pakotteita. Trump vaatii myös muiden maiden yhtiöitä noudattamaan Yhdysvaltain asettamia pakotteita uhkaamalla niiden muuten menettävän Yhdysvaltain markkinat.
Viime viikolla Iran ilmoitti vastatoimena, että se lakkaa noudattamasta osaa ydinsopimuksen velvoitteista. Iran myös uhkasi, että se voi sulkea Hormuzinsalmen öljynkuljetuksilta.
Yhdysvallat ilmoitti lähettävänsä lentotukialuksen ja pommikoneita Persianlahdelle. Se määräsi suurimman osan diplomaattista henkilökuntaansa poistumaan Irakista ”Iranin uhan” takia.
Vt. puolustusministeri Patrick Shanahan sanoi viime viikon lopulla, että Yhdysvallat valmistautuu lähettämään jopa 120 000 sotilasta alueelle, jos Iran hyökkää amerikkalaisia vastaan tai kiihdyttää ydinaseohjelmaa.
Sodan uhka kasvanut
Yhdysvallat on kuitenkin antanut ristiriitaisia viestejä. Trump kiisti suunnitelmat 120 000 sotilaasta, ja BBC uutisoi perjantaina Trumpin sanoneen keskiviikkona avustajilleen, ettei hän halua kiristyneen jännityksen johtavan sotaan Iranin kanssa.
Yleisen käsityksen mukaan tiukinta linjaa ajavat Trumpin turvallisuusneuvonantaja John Bolton sekä ulkoministeri Mike Pompeo. Heidän pitkänä linjanaan on ollut hallituksen vaihtaminen Iranissa.
Trumpin todelliset ajatukset ja aikomukset ovat – tämänkin asian suhteen – arvailujen varassa.
Monet asiantuntijat ovat kuitenkin kallistuneet sille kannalle, että joko tarkoituksella tai vahingossa syntyvän Yhdysvaltain ja Iranin välisen sodan uhka on nyt suurimmillaan vuosiin.
Iranin sisällä tilanne on vahvistanut vanhoillisten asemia. He voivat muistuttaa sanoneensa, ettei Yhdysvaltoihin olisi alun perinkään pitänyt luottaa.
Trumpin olisi vaikea saada liittolaisia sotaan Irania vastaan, sillä esimerkiksi EU-maat ovat pysyneet ydinsopimuksessa ja kannattavat vahvasti neuvottelulinjaa.
Israelin rooli
Yksi innokkaimmista sodan lietsojista Irania vastaan on ollut Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu. New York Times -lehti (NYT) kirjoitti kuitenkin torstaina, ettei Netanjahukaan tosiasiassa halua täysimittaista sotaa. Israel pelkäisi joutuvansa silloin tuhoisaan konfliktiin Iranin tukeman Hizbollahin kanssa Libanonissa.
Israelin hallituksen tavoitteena on lehden mukaan kiristää tilannetta niin, että Iran joutuu suostumaan aiempaa tiukempaan ydinsopimukseen. Vaihtoehtoinen tavoite olisi, että taloudellinen ahdinko nostaisi iranilaiset kaatamaan hallituksensa.
NYT:n mukaan Israelilla on ollut merkittävä osa jännityksen kiristämisessä. Sen tiedustelupalvelut ovat toimittaneet amerikkalaisille varoituksia siitä, että Iran suunnittelee hyökkäyksiä amerikkalaisia kohteita vastaan Irakissa.
lehti 