Saimaannorppia suojaava verkkokalastuskielto päättyi maanantaina 1. heinäkuuta. Kahdessa päivässä kalaverkkoihin on kuollut neljä kuuttia, joista kaksi Pihlajavedellä, yksi Etelä-Saimaalla ja yksi Pohjois-Saimaalla.
– Vaadimme välitöntä verkkokalastuskieltoa heinäkuun loppuun. Takertuminen kalaverkkoihin on erittäin uhanalaisen saimaannorpan suurin uhka, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kalaverkot ovat suurin uhka etenkin nuorille kuuteille, eikä norppaturvallisia kalaverkkoja ole olemassa.
Kalaverkot ovat uhka etenkin nuorille kuuteille.
– Heinäkuun loppuun asti jatkuva verkkokalastuskielto lisäisi merkittävästi nuorten, kokemattomien kuuttien mahdollisuuksia selviytyä elossa kesän yli, Rohweder sanoo.
WWF on jo aiemmin vaatinut verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun, sillä kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on nykyisen asetuksen voimassaoloaikana siirtynyt voimakkaasti heinäkuulle.
Rohweder vinkkaa, että jokainen Saimaalla kalastava voi tehdä osansa saimaannorpan suojelussa heti.
– Vetoamme Saimaan alueen kalastajiin: valitkaa norppaystävälliset kalastusmenetelmät, esimerkiksi norppaturvallinen katiska, ja pitäkää verkot kuivalla maalla. Saimaannorpan suojelu on suomalaisten velvollisuus ja myöskin etuoikeus. Jos suomalaisille rakas norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta.
Verkon laskeminen on aina riski
Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela oli parhaillaan menossa noutamaan tänään löydettyä kuuttia, kun Kansan Uutiset tavoitti hänet.
– Niin ikävää kuin se onkin, nämä kuolemat eivät ole yllätys, hän sanoo.
– Mutta jos näitä tulee lisää, se on ikävämpää kuin olisi voinut kuvitellakaan.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana verkkoihin on heinäkuussa jäänyt yhdestä neljään kuuttia. Neljä kuolemaa kolmessa päivässä tuntuu hurjalta.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus verkkokalastuksen rajoittamisesta on ollut voimassa kolme vuotta.
– Metsähallituksen verkkokalastuskieltoa koskevassa lausunnossamme pyysimme, että rajoitus olisi voimassa heinäkuun loppuun asti. Mutta ministeriön asetuksesta tuli kompromissi moniin suuntiin, Koskela kuvailee.
Osaltaan verkkokuolemat kertovat Koskelan mukaan siitä, että norppa on palannut alueille, joista se on aiemmin pyydystetty sukupuuttoon. Tämä on positiivinen asia.
– Näillä alueilla norpan esiintyminen tulee kalastajille yllätyksenä. On alueita, joilla on vuosikymmeniä kalastettu eikä norppia ole näkynyt.
Koskela kertoo, että kalastajille norpan verkosta löytyminen on ollut järkytys ja ”harmittanut hurjasti”.
– Mutta aina kun norppa-alueella verkon laittaa veteen, ottaa tietoisen riskin.
Kaikki verkkoon jääneet norpat eivät Koskelan arvion mukaan päädy metsähallituksen tai poliisin tietoon. Jotta norppaluvut olisivat ajan tasalla, hän toivoo että kaikista ilmotettaisiin.
uutiskirje 