Riittääkö kaivoissa vesi tämän kesän jäljiltä, johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta?
– Tyhjiä kaivoja on ollut jonkun verran heti alkukesästä lähtien ja lisää on tyhjentynyt kesällä. Etelä-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Pohjanmaa ovat olleet pohjaveden kannalta kuivimmat alueet tänä vuonna. Myös Meri-Lappi on ollut kuiva. Muualla Lapissa tilanne on ollut parempi, kuten myös Itä-Suomessa.
– Kesäsateet eivät auta kaivojen vesitilanteeseen, sillä sade jää kuivaan maaperään.
Onko järvissä normaalimäärä vettä?
– Saimaan vedenpinta oli keväällä reilusti korkealla, mutta nyt sekin laskee kuivuuden takia vielä pitkään syksyllä. Saimaan pinta on joitakin kymmeniä senttejä alle keskimääräisen, mutta vielä ollaan hyvissä lukemissa eikä ongelmia pitäisi olla.
– Hämeessä ja Keski-Suomessa suurten järvien pinta on normaalia alempana.
Miten joet pärjäävät?
– Pienet rannikkojoet ovat olleet tänä kesänä tosi kuivia. Mitä pienempi joki, sitä vähemmän vettä. Pohjanmaalla jokivedet ovat olleet tänä kesänä ennätyksellisen alhaalla kolmeenkymmeneen vuoteen, jos mukaan ei lasketa 1940-lukua, jolloin Suomeen syntyi useimmat kuivuusennätykset.
– Isoista joista Kymijoella sekä Kokemäenjoella virtaamat ovat aika pienet. Oulujoella virtaamaa on jonkin verran.
Liittyykö kuivuus ilmastonmuutokseen?
– Ilmaston lämpeneminen johtaa tähän tilanteeseen, jossa kesät alkavat aikaisemmin ja loppuvat myöhemmin. Kuivuudet tulevat lisääntymään, kun kesäkausi pitenee.
– Periaatteessa sateet lisääntyvät ilmaston muuttuessa, mutta viime aikoina kuivuus on ollut niskan päällä. Suursäätiloista riippuu, tuleeko meille jatkossakin kesäisin kuukauden kestävä kuiva jakso vai matalapaineita ja sateita lännestä.
Miten vesitilanne korjautuu?
– Tähän tarvitaan tavallinen syksy sateineen. Jos talvella saadaan lunta tai vettä, niin tilanne korjautuu ensi kevääseen mennessä. Tosin viime vuonna Hämeessä eivät talven normaalit lumet riittäneet korjaamaan vesitilannetta.
Mitä kuivuus aiheuttaa?
– Eliöt ovat tottuneet kausittaiseen kuivumiseen. Jos vedet vielä lämpenisivät reilusti, se saisi leväkasvuston ryöpsähtämään ja aiheuttamaan paikoin happikatoa vesiin. Happikato tai huonontunut veden laatu voisi aiheuttaa samantapaisia kalakuolemia, kuten tänä kesänä helteiden aikaan Pohjois-Savon Rautalampi-järvessä.
– Jos kesän lämpö jatkuu, niin leväongelmatkin jatkuvat. Talvella jääkannen alla järviä ja jokia voi uhata happikato, jos vettä on vain vähän.
uutiskirje 
