Presidentti Donald Trump twiittasi sunnuntai-iltana Yhdysvaltain ”ladanneen aseensa”. Hänen mukaansa ”on syytä uskoa, että tiedämme syyllisen” Saudi-Arabian öljylaitoksiin lauantaina tehtyihin iskuihin.
Ensimmäistä kertaa Trump siis uhkasi suoranaisella sotilaallisella puuttumisella. Vaikka Trump ei maininnut Irania nimeltä, oli osoite selvä. Puolustusministeri Mike Pompeo syytti Irania jo viikonloppuna, ennen kuin mitään todisteita oli esitetty.
Jemenin huthi-kapinalliset ovat ottaneet vastuun iskuista.
Trump erotti viime viikolla kovimman Iran-haukan John Boltonin.
Yhdysvallat kuitenkin esitteli satelliittikuvia, joiden mukaan öljysäiliöiden vauriot kertoisivat iskujen tulleen pohjoisesta tai luoteesta – Irakin tai Iranin suunnasta – eikä etelästä Jemenin suunnasta.
Asiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, että yhdessä kuvassa vauriot näyttäisivät olevan säiliöiden lännenpuoleisissa kyljissä. Monet olivatkin sitä mieltä, etteivät kuvat kerro mitään ratkaisevaa suunnasta, mutta kylläkin iskujen suuresta tarkkuudesta.
Yhdysvaltain mukaan kaikki iskut eivät osuneet kohteisiinsa, ja tutkittavana on kohdealueiden luoteispuolelta löytyneitä lennokkeja tai ohjuksia.
Huthien mukaan he käyttivät hyökkäyksissä kymmentä lennokkia. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei olisi riittänyt aiheutettuun tuhoon, ja mukana on saattanut olla myös esimerkiksi risteilyohjuksia.
Iran kiisti osallisuuden
Iran on kiistänyt, että se olisi vastuussa iskuista. Myös Irak on kiistänyt, että sen aluetta olisi käytetty hyökkäyksissä.
Iranin tuesta huthi-kapinallisille ei ole suurta epäselvyyttä. BBC:n mukaan YK:n asiantuntijaryhmä totesi viime vuonna, että huthien käytössä oleva ohjustyyppi on hyvin samankaltainen kuin tietty iranilainen ohjus. Vuonna 2017 Conflict Armament Research arvioi, että Iran on toimittanut hutheille aseistettuja lennokkeja.
YK:n tutkimuksessa mainitun ohjustyypin kantama on kuitenkin vain 100–150 kilometriä, ja Jemenin rajalta lauantain kohteista lähimpään on lähes 800 kilometriä.
Toukokuussa tapahtui pienimuotoisempi hyökkäys saudiarabialaista öljyn pumppausasemaa vastaan. Saudit syyttivät siitä hutheja ja Irania, mutta myöhemmin Yhdysvaltain tiedustelu katsoi Iranin tukemien irakilaisten ryhmien tehneen iskun.
Ristiriitaisia viestejä
Monet asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että sota Yhdysvaltain ja Iranin välillä olisi vieläkään lähellä.
Trump on antanut varsin ristiriitaisia viestejä. Vasta viime viikolla ulkoministeri Pompeo ja valtiovarainministeri Steve Mnuchin sanoivat, että Trump olisi halukas tapaamaan Iranin presidentin Hassan Rouhanin ”ilman ennakkoehtoja” YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.
Sunnuntaina twiitissään Trump kuitenkin leimasi väitteet tapaamishaluista ”valeuutisiksi”.
Viikko sitten Trump erotti turvallisuuspoliittisen neuvonantajansa John Boltonin, joka on ollut innokkain Iraniin iskemisen kannattaja. Bolton ei juuri ole salaillut, että tavoitteena olisi hallituksen vaihtaminen Iranissa.
Jäljellä on toinen näkyvä Iran-haukka, ulkoministeri Pompeo.
Yhdysvaltain kongressissa on kuitenkin jatkuvasti kasvamassa vastarinta Saudi-Arabian aseistamista kohtaan Jemenin sodan takia.
Iran on vastannut Trumpin sunnuntaisiin twiitteihin sotaisasti. Vallankumouskaartin johto sanoi Iranin olevan valmis täysimittaiseen sotaan ja varoitti, että Yhdysvaltain tukikohdat ja lentotukialukset 2 000 kilometrin säteellä ovat Iranin ohjusten ulottuvilla.
Vahingon vaara kasvaa
Huolestuttavimpana asiantuntijat pitävät sitä mahdollisuutta, että tapahtumat voisivat eskaloitua sodaksi ”vahingossa”.
Trumpin suhteen on aina pelissä arvaamattomuus. Toisaalta Trumpin pitkä linja kovista puheista huolimatta on ollut pikemminkin Yhdysvaltain irrottaminen aseellisista konflikteista kuin uusien käynnistäminen.
Iran puolestaan on joutunut Yhdysvaltain talouspakotteiden vuoksi todella ahtaalle. Yhdysvaltain sanktioiden pelossa myös eurooppalaiset yhtiöt ovat suurelta osin vetäytyneet Iran-kaupasta.
Iranilla ei välttämättä ole vain yhtä linjaa politiikassaan. Vallankumouskaarti voi olla konfliktihakuisempi kuin maltilliset poliitikot, ja viimeisen sanan sanoo ajatolla Ali Khamenei.
Öljyn hinta ei pompannut
Lauantain iskut vaurioittivat maailman suurinta öljynjalostamoa Abqaiqia. Saudi-Arabian öljyntuotanto putosi alle puoleen normaalista.
Saudi-Arabia tuottaa noin 10 prosenttia maailman öljystä, joten viikonloppuna putosi pelistä 5 prosenttia globaalista tuotannosta.
Tilanne johti odotetusti öljyn hinnan nousuun maanantaiaamuna markkinoiden auetessa.
Viitehintana käytetty brent-laatu nousi ensin 60 dollarista barrelilta lähes 72 dollariin, kunnes putosi 68 dollariin.
Kokonaispudotus oli melko maltillinen, runsaat kymmenen prosenttiyksikköä. Se kertoo siitä, että Saudi-Arabian tuotannon uskotaan palautuvan melko pian. Lisäksi eri maissa on huomattavat varmuusvarastot.
Trump ilmoitti antaneensa valtuudet ottaa Yhdysvaltain varmuusvarastot tarvittaessa käyttöön. Samalla Trump käytti tilaisuutta hyväkseen ilmoittaen antaneensa hallinnolle ohjeet, että kiisteltyjä öljyputkihankkeita on kiirehdittävä.
”PALJON ÖLJYÄ!”, Trump twiittasi.
uutiskirje 
