Heidän mukaansa Ruotsi on vuonna 2008 puhjenneen kansainvälisen finanssikriisin jälkeen pärjännyt Suomea ja muita verrokkimaita paremmin siksi, että siellä välttämättömät rakenneuudistukset toteutettiin ajoissa. Valtamediassa heidän tarinoitaan Ruotsin hyvästä työllisyyskehityksestä on kuunneltu herkällä korvalla eikä niiden paikkansa pitävyyttä ole vaivauduttu tarkistamaan työllisyystilastoista.
Suurten lehtien pääkirjoitustoimittajat innostuivat välittömästi ”talousviisaiden” tarkkanäköisestä analyysistä ja antoivat tukensa heidän Suomen talouden pelastamiseksi määräämälleen lääkitykselle. Samalla he kehottivat poliittisia päättäjiä kopioimaan Ruotsin talouden menestystä siivittäneet reformit viivyttelemättä lahden yli Suomeen.
Oikealle kallellaan olevien pääkirjoitustoimittajien mielipidekirjoitusten lisäksi Ruotsin nopeasta talouden ja työllisyyden kasvusta kerrottiin kissankokoisin kirjaimin myös uutissivuilla. Muutamissa jutuissa Ruotsia luonnehdittiin talousihmeeksi ja annettiin samalla ymmärtää, että työlinjan ansiosta ruotsalaisten elintaso on vajaassa vuosikymmenessä parantunut suomalaisiin verrattuna jopa viidenneksellä.
Naapurimaiden Etanataloudet
Tilastojen valossa tarina työntarjontareformien luomasta työllisyyden ja elintason nopeasta kasvusta on kuitenkin pelkkää satua. Se on toki totta, että kansantalouden kokonaistuotanto on kehittynyt Ruotsissa paremmin kuin Suomessa. Ruotsissa väkiluku kuitenkin kasvoi niin nopeasti, ettei uutta jakovaraa syntynyt lainkaan. Porvariallianssin valtakauden lopussa Ruotsin kansantuote henkeä kohti oli itse asiassa pienempi kuin sen aloittaessa kahdeksan vuotta aikaisemmin.
Saman ajanjakson aikana Suomen talous kehittyi vielä Ruotsiakin huonommin. Suomen putoaminen Ruotsin vauhdista johtui siitä, että Jyrki Kataisen johtama hallitus tappoi orastavan kasvun aloittamalla vuonna 2013 kotimaista kysyntää supistaneet vyönkiristystoimet kansainvälisen laskusuhdanteen keskellä. Ruotsissa kasvu jatkui heikosta vientikysynnästä huolimatta sattumalta oikein ajoittuneiden veronalennusten vahvistaman kotimaisen kysynnän varassa.
Finanssikriisiä edeltäneiden vuosikymmenten aikana Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 2–3 prosentin vuosivauhtia. Sen jälkeen työn tuottavuus on polkenut molemmissa maissa paikallaan ja talouskasvu on ollut hidasta tai hyytynyt tyystin.
Keskusammattijärjestö LO:n ekonomistit laskivat pari vuotta sitten, että Ruotsin kansantuote henkeä kohti olisi ollut 9 000 euroa suurempi, jos tuottavuus olisi kasvanut yhtä nopeasti vuosina 2007–2014 kuin edellisten vuosikymmenten aikana.
Suomen ja Ruotsin taloudet ovat finanssikriisin jälkeen kehittyneet niin huonosti, että kyse on menetettyjen mahdollisuuksien vuosikymmenestä. Molempien maiden surkeasta kehityksestä huolimatta Ruotsi voitaisiin niukalla marginaalilla nimetä naapurien välisen talousmaaottelun voittajaksi.
Kultamitali menisi Ruotsiin siksi, että länsinaapurissa kansantuote henkeä kohti nousi pari vuotta sitten finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Suomessa talouden syväsukellusta edeltävä tuotannon taso on vieläkin saavuttamatta viime vuosien verrattain nopeasta talouskasvusta huolimatta.
lunastamatta jääneet lupaukset
Ruotsissa työn tekemisen kannustimien parantamisen varaan rakentunutta työlinjaa kokeiltiin porvariallianssin valtakaudella vuosina 2006–2014. Sen kovan ytimen muodostivat ansiotuloverojen vähennykset, työttömyys- ja sairausvakuutuksen päivärahan alentaminen ja keston lyhentäminen sekä niiden saantiehtojen kiristäminen. Työlinjan julkilausuttuna tavoitteena oli talous- ja työllisyyskasvun nopeuttaminen sekä tuloerojen kaventaminen.
Porvariallianssin kahdeksan vuotta kestäneen valtakauden aikana työttömyys ei kuitenkaan pienentynyt eikä työllisyysaste noussut. Heikon tuottavuuskehityksen seurauksena yleisen elintason parantamiseen tarvittavaa jakovaraa ei syntynyt, mutta kansantalouden kakku jaettiin uudelleen varakkaimpien eduksi hyvätuloisia suosivilla veronalennuksilla ja pienituloisten ostovoimaa nakertaneilla sosiaaliturvaleikkauksilla.
palvelut heikossa hapessa
Pääministeri Fredrik Reinfeldtin hallitukset alensivat ansiotulojen verotusta jatkuvalla syötöllä. Hallituksen mielestä verojen alentaminen oli ikään kuin parasta lääkettä talouden kaikkiin ongelmiin niin nousu- kuin laskusuhdanteessa. Samalla veronalennukset olivat porvariallianssin järein ja kallein sen tuloksettomaksi jääneessä työttömyyden vastaisessa taistelussa.
– Ei ole kuitenkaan juuri mitään näyttöä siitä, että veronalennukset olisivat vaikuttaneet myönteisesti työllisyyskehitykseen. Verojen alentaminen on tutkitusti kallein ja tehottomin keino työllisyyden lisäämiseen, LO:n pääekonomisti Ola Pettersson arvioi.
Vuonna 2011 työlinjan pääarkkitehti, valtiovarainministeri Anders Borg ehti kehua Ruotsia eurooppalaiseksi taloustiikeriksi kruunun devalvoitumisen potkaistua talouden lyhyeksi aikaa nousukiitoon. Jos veroaleherkkujen jakaminen olisi todella ehtymätön talouskasvun lähde, kuten veroalepopulistit väittävät, olisi Ruotsista porvariallianssin valtakaudella tullut vähintään talouskasvun Euroopan mestari.
Pettersson muistuttaa, että jälkikäteen on helppo nähdä, että Reinfeldtin hallitusten työlinjassa oli enemmän uhoa kuin tehoa. Hänen mielestään veronalennusten markkinoiminen työllisyyden kasvun vetureina oli taitava veto poliittiselta oikeistolta.
– Porvariallianssi lupasi laajalle keskiluokalle sekä verojen alennuksia että parempia julkisia palveluita. Se oli houkutteleva tarjous, Pettersson toteaa.
Häneen mukaansa äänestäjien toiveet siitä, että työlinja lisäisi työllisyyttä ja nopeuttaisi talouden kasvua niin paljon, että julkiset palvelut voitaisiin rahoittaa matalammalla veroasteella niiden laadusta ja saatavuudesta tinkimättä, eivät toteutuneet.
Ruotsissa kokonaisveroaste on pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa ja työllisyysaste on Islannin jälkeen maailman korkein. Siitä huolimatta rahat eivät Ruotsin suhdanneinstituutin laskelmien mukaan riitä edes nykytasoisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.
– Tällä hetkellä julkisten palvelujen laatu ja saatavuus eivät vastaa politiikkojen ihmisille antamia lupauksia. Veroja on alennettu liian paljon, Siksi meidän on kiristettävä verotusta parilla prosenttiyksiköllä, Pettersson sanoo.
Hänen mukaansa kokonaisveroasteen nostamisessa 46 prosentin tuntumaan ei ole mitään kummallista.
– Meillä on kunnianhimoiset hyvinvointitavoitteet, ja niiden rahoituksen turvaaminen edellyttää korkeaa veroastetta.
Petterssonin mukaan kokonaisveroastetta olisi helppo nostaa parilla prosenttiyksiköllä siten, ettei se vaikuta kielteisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Työllisyystemppujen arvioveivaus
Ruotsin porvariallianssin työlinjan ydinajatuksena oli, että talous- ja työllisyyskasvua voitaisiin nopeuttaa kasvattamalla tuloeroja työssäkäyvien ja työttömien välillä. Borgin johtaman valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työlinjan aikaansaamien dynaamisten vaikutusten ansiosta tuloerot alkaisivat kaventua pienellä viipeellä. Tulonjakotilastot kuitenkin paljastavat, että Ruotsissa tuloerojen kasvu kiihtyi työlinjakokeilun aikana maailmanennätysvauhtiin.
– Tuolloisten ennusteiden mieleen palauttaminen tuntuu tuskalliselta. Työlinjan vaikutusten ennakkoarvioissa käytetyt taustaoletukset perustuivat ilmiselvästi älylliseen petokseen. Väitteet siitä, että työlinjan keinovalikoiman avulla voitaisiin kaventaa tuloeroja, ovat täysin valheellisia Pettersson linjaa.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajaksi vuonna 2012 valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ehdottamana valittu pitkäaikainen jäsenkirjademari ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on julistanut Suomessa ilosanomaa Ruotsin työlinjan työllisyyttä ja vaurautta luovasta taikavoimasta.
Hänen uskoaan työntarjontareformien tehoon eivät ole horjuttaneet edes Ruotsin työlinjakokeilusta saadut kokemukset. Vartiaisen mielestä Ruotsin talous olisi kehittynyt vieläkin huonommin ilman Reinfeldtin hallitusten toteuttamia uudistuksia.
– Vartiaisesta on tullut merkittävä lobbari, ja samalla hän näyttää kadottaneen kaikki älyllisen rehellisyyden vaatimukset omalla kohdallaan. Se on surullista. En tiedä, mitä hänelle on tapahtunut, Pettersson toteaa.
uutiskirje 
