Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta on lähtenyt jälleen käyntiin, vaikka selvitystyötä aiheesta tehtiin jo edellisellä hallituskaudella. Näyttää siltä, että innokkaimmilla porrastajilla on ketunhäntä kainalossa: porrastamisen varjolla työttömyysturvaa halutaan leikata roimasti.
Tiedämme, että lyhytkestoisesti työttömänä olevia on suhteellisesti paljon enemmän, jolloin turvan korottaminen alkupäässä lisää kustannuksia. Kustannusneutraalissa muodossa porrastaminen ei paranna työllistymisen kannusteita, mutta sen sijaan heikentää pidempään työttömänä olleiden ja siten heikommassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa.
Asiaa vuonna 2016 selvittänyt työryhmä päätyikin esittämään voimakkaasti leikkaavaa mallia, jotta ehdotukselle ylipäätään saatiin laskettua myönteinen kannustinvaikutus. Nykyinen hallitus ei leikkaavaa mallia tule toteuttamaan, ja siksi ajatus työttömyysturvan porrastamisesta kannattaakin unohtaa.
Lain mukaan työttömyysturvan tarkoituksena on korvata työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ja turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä työmarkkinoille. Tämä tarkoitus näyttää unohtuneen myös niiltä, jotka ihmettelevät miksi aktiivimalli tullaan vuodenvaihteessa purkamaan ja mihin esityksellä pyritään.
Aktiivimallin purkamisessa ei ole kyse työllisyydestä vaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Sosiaaliturvajärjestelmää kannattaa nyt kehittää nykyistä selkeämpään, ymmärrettävämpään ja joustavampaan suuntaan sen sijaan, että rakentaisimme uusia leikkureita. Byrokratialoukkujen purkamisella sekä etuuksien ja palveluiden paremmalla yhteensovittamisella työllisyyttä voidaan edistää sosiaalisesti kestävällä tavalla.
lehti 