Kuntalaiset saavat hyvin eriarvoisesti palveluja, vaikka eduskunnan säätämät lait sanovat toisin. Kunnat laiminlyövät helposti ministeriöiden ohjeita, mutta myös lakisääteisiä velvoitteitaan.
Neuvolapalveluista, kouluterveydenhuollosta ja vanhusten palveluista lipsuminen voitaisiin saada kuriin perustamalla kuntalaisten tueksi palveluasiamies, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov esittää.
– Kunnan virkamiehet ja myös luottamushenkilöt asettuvat herkästi kunnan puolelle, kun asiakas valittaa palveluista, hän perustelee ideaa.
Filatovin mukaan kuntalaisten kritiikin kuulumista voitaisiin lisätä myös asiakasdemokratialla ja lähidemokratialla.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja Annika Lapintiekin esittää palveluasiamies-ideaa. Hän muistuttaa, että kuntalaisen on vaikea valittaa heikoista tai puuttuvista palveluista kyseisen viraston sosiaali- tai potilasasiamiehelle.
– On väärin, että iäkkään sairaan omaiset joutuvat viime kädessä valittamaan eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli patistaa kuntia priorisoimaan palvelut oikein mm. perheiden tukemiseen.
– Kunnat kokevat, että niillä on liikaa lakisääteisiä tehtäviä, joista osa kuuluisi valtiolle. Sen tähden lakeja on noudatettu vitkaan toisin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. En usko, että kyse on pahansuopaisuudesta.
Lapintie on valmis pohtimaan jonkinasteista korvamerkintää, jotta budjettirahat menisivät kunnissa kohteisiinsa. Keskustan Kalli luottaa kuntien itsehallintoon.
– Lisää virkoja toki tarvitaan ja rahaa niihin, hän sanoo.
Kalli arvelee, että huonoina aikoina vastuuta kannetaan heikommin, myös perheissä. Kaikkea ei voi jättää kuntienkaan harteille.
– Viranhaltijankaan koura ei yllä kaikkeen. Siitä on syntynyt tämänkaltainen, valitettava suma. Perheiltäkin vaaditaan yhteistyön parantamista.
Ministeriöiden antama raamiohjaus saa kaikilta kolmelta kansanedustajalta moitteita. Kalli epäilee, etteivät kaikki kunnat tiedä velvoitteitaan esimerkiksi vanhuspoliittisesta ohjelmasta.
Sekä Filatov että Lapintie kiristäisivät entisestään palveluista annettavien lakien sisältöjä. Lapintien mukaan ministeriöiden raamiohjaus ei riitä.
– Se ei toimi. Monissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahat eivät mene kohteisiinsa ainakaan kokonaan.
Filatovin mielestä lailla voitaisiin määrätä esimerkiksi koululuokan koko kuten nyt tehdään päivähoidossa.
Hän tähdentää, että rikkaissakin kunnissa sivutetaan lakisääteisiä velvoitteita.
– Laiminlyönteihin syyllistytään sekä köyhissä että hyvin toimeentulevissa kunnissa. Rahan lisääminen on yksi keino taata palvelut, mutta laiminlyönneille pitää olla myös sanktiot.
Hän muistuttaa, että hoitotakuu on saatu toimimaan monessa kunnassa nimenomaan rangaistusmaksun voimin.
uutiskirje 
