EU-maiden välinen solidaarisuus on jäänyt koronakriisin aikana julistuksien asteelle. Kuinka vakavaa tämä on EU:n tulevaisuuden kannalta, Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen?
Kuten pakolaiskriisissä ja eurokriisissä, koronakriisi on osoittanut Euroopan maiden solidaarisuuden puutteen. Euroopan mailta puuttuu yhteinen visio siitä Euroopasta, joka vastaisi yhdessä koronakriisiin.
Italia on saanut apua niin Kuubasta kuin Kiinasta, mutta lähinaapureilta ei. Mistä EU-maiden kyvyttömyys auttaa toisiaan johtuu?
”Nykyisessä tilanteessa hulluinta on se, että se mikä vielä viikko sitten oli mahdotonta, saattaa olla tänään jo riittämätöntä.””
Saksa on lähettänyt miljoona kasvonaamiota Italiaan. Laajemmin kyvyttömyys johtunee siitä, että jokainen maa on keskittynyt pelastamaan oman nahkansa ja vastaamaan kansallisesti omaan kriisiinsä.
Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole ottanut koronavirusta vakavasti, Valkoinentalo ja kongressi valmistelevat jopa 2 000 miljardin suuruista elvytyspakettia. Eurooppa reagoi hitaammin ja tulevat viikot näyttävät, tuleeko Euroopan laajuista elvytystä.
Euroopan valtiovarainministerit keskustelevat tänään koronabondeista ja muista vaihtoehdoista euromaiden auttamiseksi. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeiseksi suureksi päätökseksi jää, hyväksyykö Saksa Italian bailouttaamisen.
Näkyykö reaktioissa erityisesti oikeistolaisten populistipuolueiden nousu?
Populistipuolueiden nousu on näkynyt eurokriisiin ja pakolaiskriisiin vastaamisessa, jonka seurauksena poliittinen keskusta on ajautunut viime vuosina huomattavasti oikealle. Populistipuolueiden kannatus on lisäksi Euroopassa korkeaa huomioiden, että viimeiset vuodet talous on kasvanut.
Kun talous kyykkää voimakkaasti sosiaalisen eristämisen ja lockdownien seurauksena, se voi luoda suotuisan ympäristön populismin nousulle. Populistien on helppoa hyökätä poliittista eliittiä vastaan, jos se ei saa koronavirusta kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti kuriin.
Miten vertaisit EKP:n ja euromaiden toimia koronakriisin ja 2010-luvun alun eurokriisin aikana?
Kriisit ovat luonteeltaan erilaisia. Koronakriisi iskee ympäri Eurooppaa, joskin eri aikaan. Samalla se iskee niin duunariin kuin kapitalistiin. Tällä hetkellä Italia, Espanja, Ranska, Belgia ja Kreikka ovat ilmoittaneet ulkonaliikkumiskielloista ja Saksa on kieltänyt kaikki yli kahden ihmisen tapaamiset. Britannia teki myös vastaavan päätöksen eli kielsi yli kahden hengen tapaamiset.
Talous tulee sulkeutumaan ainakin seuraaviksi kuukausiksi, minkä taloudellinen seuraus tulee olemaan valtava. Yritykset menettävät asiakkaat, työntekijät tulonsa, vuokranmaksu vaikeutuu ja velkojen takaisinmaksu pysähtyy. Sosiaalinen eristys ei toimi, mikäli valtiot eivät ole valmiita elvyttämään massiivisesti eristyskauden yli.
Keskuspankkien elvytyspäätökset tai jäsenmaiden elvytyspaketit eivät välttämättä rauhoita markkinoita vaan tarvitaan viranomaisten suunnalta julistus, että sosiaalisen eristyksen hinnat katetaan huolimatta siitä kauanko se kestää. Nykyisessä tilanteessa hulluinta on se, että se mikä vielä viikko sitten oli mahdotonta, saattaa olla tänään jo riittämätöntä.
Markkinat romahtivat maanantaina, vaikka Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti äärettömästä QE-elvytyksestä.
Viime viikolla totesit, että koronakriisi ilmentää poliittisen päätöksenteon kriisiä. Mitä tarkoitat tällä? Jäsenmaiden neuvottomuus on ilmeisesti nostanut jälleen Euroopan keskuspankin merkitystä kriisin hoidossa?
EU-instituutiot ovat vastanneet nopeasti koronakriisiin. Komissio on luopunut budjettisäännöistä ja valtionavustussäännöistä, minkä lisäksi Euroopan keskuspankki on aloittanut valtavan elvytyksen markkinoiden rauhoittamiseksi. Lisäksi komissio valmistelee esitystä koronabondeista, jota jopa EKP:n johtokunnan saksalainen jäsen Isabel Schnabel on kannattanut.
Toisin sanoen EU-instituutiot ovat nostaneet parissa viikossa pöydälle kaikki ne vaihtoehdot euron korjaamiseksi, joita ehdotettiin jo eurokriisin aikana. On hyvä, että jäsenmaat saavat auttaa itseään säännöistä riippumatta, mutta kansallinen ratkaisu johtaa siihen, että ne pärjäävät kriisissä parhaiten, joilla on heittää kriisiin eniten rahaa.
Tämä puolestaan tulee lisäämään Euroopan epätasapainoa entisestään. Nyt on täysin jäsenmaista kiinni, valitsevatko ne kollektiivisen vai kansallisen vastauksen koronakriisiin.
Onko tästä kriisistä tulossa se kriisi, joka vie roskakoriin vanhan säännön, että EU on parhaimmillaan kriiseissä?
Seuraavat pari kuukautta näyttävät. Suuret valtiointerventiot kyseenalaistavat liberalismin opinkappaleet pienestä ja passiivisesta valtiosta.
Lisäksi markkinaistettu terveydenhuolto voi nousta tikunnokkaan, jos terveydenhuolto ei kykene vastaamaan koronakriisiin. Esimerkiksi Yhdysvaltain tilanne näyttää kansanterveydellisesti erityisen synkältä.
Korona vaikuttaa todella kaikkeen. Paavi antoi ihmisille luvan kääntyä suoraan jumalan puoleen, jos ei pääse ripittäytymään omalle papilleen. Tätä ilmoitusta voisi myös kuvailla melko merkittäväksi vai kuinka?
Vaikka olisi ateisti, kannattaa kuunnella paavia ja pysyä kotona. Eurooppa ajetaan alas tuleviksi kuukausiksi, ja sen taloudellinen hinta tulee olemaan suuri ja mahtava. Ei ole mitään mieltä siitä, että ihmiset palloilevat ulkona ja tekevät eristystoimien ja lockdownien pyrkimykset tyhjäksi.
Eurooppa reagoi koronaan Aasiaa hitaammin, ja siksi eritystoimet tulee ottaa nyt paljon vakavammin.
uutiskirje 