Ralf Sund on kokenut vuoden 1990-luvun talouslaman ja vuosien 2007–2008 finanssikriisin seuraukset. Näistä ei ole juuri apua talousennusteiden tekemisessä koronapandemian äärimmäisen epävarmoissa oloissa.
Hän ei pidä hyvänä vertailukohtana myöskään 1930-luvun lamaa talouskriisistä ulospääsyn kannalta.
– Talouden ennustaminen on todella epävarmaa. Julkisen talouden suunnitelmaan useiksi vuosiksi eteenpäin täytyy suhtautua äärettömän suurella epäluottamuksella. Nyt pitää laittaa kolminkertaiset varovaisuuskertoimet, toteaa Sund.
Ralf Sund puhuu talouden rekyylistä eli siitä, miten toteutumatta jäänyt kulutus purkautuu koronakriisin jälkeen.
Valtiovarainministeriö julkisti eilen talousennusteensa. Siinä oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestävät kolme kuukautta.
Tämän jälkeen kasvu elpyy ja BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022. Myös VM painottaa, että arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat ja tästä syystä kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa.
Talouden arviointi hyppy tuntemattomaan
Ennusteiden pohjana käytetään historiatietoja, mutta koronapandemian tilanne on ekonomisteillekin täysin uusi.
– Kaikki taloudelliset vaikutukset ovat kiinni rajoitustoimien kestosta, jotka ovat puolestaan kiinni epidemiologisesta arviosta. Tämän vuoksi taloustilanteen kehityksestä voidaan tehdä vain skenaarioita, painottaa Sund.
Sund puhuu talouden rekyylistä eli siitä, miten toteutumatta jäänyt kulutus purkautuu myöhemmin. Ihmiset lykkäävät lomamatkojaan, auton korjauksia, hankintoja kotiin tai sukulaisvierailuja. Yritykset lykkäävät investointeja ajatuksella odotetaan nyt vähän.
– Silloin kun pahin on ohi, silloin tulee extrakasvua. Hämmästelen, että VM:llä ei tätä ole talousennusteissaan. Kaikilla muilla tahoilla tämä on mukana ennusteissa. Extrakasvuhan osittain maksaa kertynyttä julkisen talouden alijäämää.
Sund huomauttaa, että VM:n näkymät verrattuna esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen näkymään ovat astetta synkemmät, koska niissä ei tunnisteta rekyylimahdollisuutta.
– VM saattaa olla oikeassa, mutta henkilökohtaisessa teorian hahmottelussani on kohtuullinen rekyyli. Näin on aina käynyt.
Sund ei uskalla VM:n näkemystä tuomitakaan, mutta hämmästelee kuitenkin. Talouden lainalaisuudet tosin saattavat käyttäytyä hyvinkin eri tavoin kuin aikaisemmin.
Epäluottamus kampittaa taloutta
Kaikkein suurimpana todennäköisyytenä pidetään neljännesvuoden eli kolmen kuukauden rajoitustoimia.
– Toipuminenkin maksaa. Ei sekään tapahdu sormia näpsäyttämällä, mutta pahimmat talouteen vaikuttavat rajoitustoimet olisivat ohitse kolmessa kuukaudessa. Tämä on optimistisin ennuste. Lisäksi väläytellään toista ja kolmatta aaltoa, mutta nämä eivät ole laskentapöydillä, sanoo Sund.
Hän arvioikin, että VM:n ennusteessa on oletus, että kansalaisten ja yritysten laaja luottamuspula jatkuu vielä pitkään koronakriisin jälkeen.
– Tämä on psykologista ennustamista. Vaikka uuden asunnon kaupat jäivät koronaviruksen takia tekemättä, niin ei kauppoja tehdä vuoteen tai kahteen. Niin kauan, kun puhutaan toisesta ja kolmannesta aallosta, sitä pidempään epäluottamus kestää.
Talouden elpymisessä kyse on monista asioista talouden ulkopuolelta. Sund siteeraa Etlan Markku Lehdon yhdysvaltalaisen taloustieteilijän siteerausta: Talous lähtee kasvuun siinä vaiheessa, kun kansalaiset uskaltavat pitää metrotangoista kiinni.
– Sitten kun tulee rela olo, ei tarvitse kuikuilla olkapäänsä yli, sen jälkeen talous käynnistyy.
– Luottamus huomiseen on talouden kannalta äärettömän tärkeää. Rokotteen keksiminen on ratkaiseva talouden käynnistäjä, sanoo Sund.
Talous muuttuu koronapandemian seurauksena
Ennen koronapandemiaa toimineet peukalo- tai nyrkkisäännöt joutuvat uudelleen arvioitaviksi.
Suomalaisen talouspolitiikan yksi keskeisistä, kolmisenkymmentä vuotta talouskeskustelua ohjannut, kestävyysvaje ja julkisen talouden velkaantuminen ja alijäämän supistuminen, joutuvat uuteen tarkasteluun.
– Velkaympäristö muuttuu aivan toisenlaiseksi. Nyt pumpataan järjestelmään rahaa paljon. On ilmi selvää, että 60 prosentin velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen saattaa olla kovempi kuin koronan jälkeen 70 prosentin velkaantumisaste.
– Jotkut ajattelevat, palataan vanhaan. Se on mielestäni virhe.
Sundin mukaan rahan määrän lisääntyminen on niin suuri, että kaikki numeeriset mittarit menevät uusiksi.
– Velkaa on käsiteltävä, korko juoksee, mutta numeerinen käsittely muuttuu, koska rahan luominen on niin julmaa.
Velkaa hoidetaankin inflaatiolla
Hän huomauttaa, että vastaavia velkaantumisasteita nähtiin laajasti monissa maissa sotien jälkeen.
– Nehän hoidettiin inflaatiolla. Kyllä inflaatio tulee yhdeksi keinoksi maksaa koronalaskuja. Pidän sitä hyvin todennäköisenä. Mihinkään hyperinflaatioon en usko, mutta inflaatio nousee joitakin yksiköitä korkeammalle tasolle.
Hän pitää kovin ennenaikaisena puheita säästöistä ja rakenneuudistuksista.
– Pitää olla kovaa maata jalkojen alla, jotta voidaan spekuloida.
Tällä viikolla valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) väläytteli rakenneuudistuksia eduskunnassa puhuessaan lisäbudjetin käsittelyssä
Korona jättää jälkensä työelämään
Sund ei ole kovin huolissaan tässä vaiheessa valtion taloudesta. Sen sijaan työllisyysasteen nostaminen on entistä keskeisempi tavoite. Paineet työllistymisasteen nostamiseen kovenevat.
– Keskustelussa työllisyysasteen nostamisesta näkyvät myös ideologiset erot, ja keppi vai porkkana -keskustelu tiivistyy.
Sund huomauttaa harhasta, että muutosten merkitystä suurennellaan aina muutoksen keskellä. Etätyöstä ja nettikokoustamisesta jää kuitenkin uusia käytäntöjä.
– Sehän on tuottavuuden kannalta pääsääntöisesti hyvä asia. Ilmasto kiittää, kun ihmiset eivät ole aamuin illoin kuluttamassa uusiutumattomia luonnonvaroja ja lisäämässä hiilidioksidipäätöksiä.
lehti 