Vesa Vihriälän työryhmä ja ympäristöministeriön asettama Kestävä elvytys -työryhmä ovat tehneet ensimmäiset ehdotuksensa vihreästä elvytyksestä, koronatukien ympäristökriteereistä sekä mahdollisista rahoituskohteista. Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ympäristön tila näkyvät rahoituskriteereissä.
Ilmastolle haitallisista verotuista luovuttava
Vihriälän työryhmän raportissa ehdotetaan kohteita, joiden kautta voidaan tehdä ilmastoelvytystä. Lisäksi raportissa kehotetaan Suomea luopumaan ilmastolle haitallisista verotuista, jotka suosivat liikenteen ohella suurinta päästölähdettämme eli turpeen polttoa. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho kehottaakin Sanna Marinin hallitusta tarttumaan haitallisten tukien karsimiseen syksyn budjettiriihessä.
Korona-aika lisää uusien virkistys- ja suojelualueiden tarvetta.
– Turpeen veroedusta luopuminen on ilmaston, luonnon, vesistöjen ja talouden näkökulmasta järkevää. Työryhmien ehdotuksissa tervetullutta ovat erityisesti satsaukset öljylämmityksestä luopumiseen, sähköisen liikenteen latausinfrastruktuuriin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Lisäksi kunnissa tehtäviin ilmastotoimiin sekä jalankulun ja pyöräilyn tukiin tulee varata riittävästi rahaa.
Liitto on kuitenkin huolissaan eräistä ympäristöministeriön työryhmän ehdottamista rahoituskohteista. Uuden ilmastorahaston rahoitusehdot eivät ole vielä selvät, ja ympäristölle ongelmallisten biojalostamoiden rahoitusta on ehdotettu yhdeksi sen merkittäväksi rahoituskohteeksi. Tämä saattaa heikentää Suomen hiilinieluja ja vauhdittaa luontokatoa.
– Uuden ilmastorahaston rahoitusehtojen on oltava tiukat, jotta investointien ilmastohyödyistä on varmuus eivätkä hankkeet aiheuta haittaa ympäristön tilalle, kuten vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle, Aho vaatii.
Lähiluonnon merkitys kasvanut
Luonnonsuojeluun tarvitaan lisää rahaa elokuun budjettiriihessä. Erityisasiantuntija Tapani Veistola muistuttaa, että lähiluonnon merkitys kansalaisille on kasvanut korona-aikana. Tämä lisää uusien virkistys- ja suojelualueiden tarvetta.
– Talousvaikeuksien uhkaamat kunnat ja seurakunnat omistavat paljon asukkaille merkittäviä lähimetsiä, joita voi turvata lisäämällä Metso-suojelurahoja. Suomessa on myös monia kansallispuistohankkeita, joiden avulla voidaan edistää luonnonsuojelua, virkistystä ja paikallistaloutta, Veistola sanoo.
uutiskirje 