Hallituksen sisällä on periaatteellista epävarmuutta Euroopan unionin 750 miljardin euron elvytysrahastosta ja siitä, kuinka merkittävän uuden askeleen EU on sen myötä ottamassa.
Hallitus ei sen takia onnistunut ottamaan yhteistä kantaa tekeillä olevaan elvytyspakettiin keskiviikkona EU-ministerivaliokunnan kokouksessa.
STT:n tietojen mukaan yhteinen kanta jäi muodostamatta erityisesti keskustan varovaisuuden takia. Periaatteellinen epävarmuus heijastui kysymykseen siitä, mikä on lainojen ja suorien tukien osuus paketissa. Suomi on jo aiemmin ajanut lainapohjaisuutta.
EU-komissio esitti viime viikolla mittavaa, 750 miljardin euron elpymisvälinettä, jolla ohjattaisiin rahaa EU-maiden tueksi. Tästä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Ehdotuksessa merkittävää on, että summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.
Elpymisvälineestä neuvotellaan samassa yhteydessä EU:n seitsenvuotisen budjetin kanssa, koska elvytysrahaa kanavoidaan jäsenmaille sen kautta.
Valtioneuvoston kanslian tiedotteen mukaan asian käsittelyä jatketaan myöhemmin.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan hallituksen kanta on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi tilassa.
– Tämä on niin iso kokonaisuus, että tähän täytyy perehtyä huolella. Eri poliittisia, taloudellisia ja juridisia ulottuvuuksia on paljon ja niiden punninta vaatii aikaa ja harkintaa.
– Teemme kovasti töitä, jotta kanta pystytään muodostamaan, Tuppurainen sanoi STT:lle.
Eduskunta ja muut EU-maat odottavat
Suurella valiokunnalla on ensi viikon tiistaina ylimääräinen kokous, jolloin sen on tarkoitus ilmaista Suomen kanta elpymispakettiin.
Valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) mukaan tässä vaiheessa olennaisinta ehkä on se, näyttääkö eduskunta vihreää valoa neuvotteluiden jatkamiselle vai ei.
Hassi ei lähde ennakoimaan kantaa, mutta hänen oma mielipiteensä on, että elvytyspakettia tarvitaan ja komission ehdotuksessa on elementtejä, joita hän kannattaa.
Hassi arvioi, että jos päätös elvytyspaketista EU:ssa syntyy, luvassa on paljon vääntöä.
– Kinkkisimpiin kysymyksiin kuuluu se, että mikä tässä paketissa on avustuksen osuus ja mikä lainan osuus.
Toinen iso kysymys on, tehdäänkö päätös uusista tulonlähteistä, jotka menisivät suoraan EU:n budjettiin eikä kansallisten jäsenmaksujen kautta.
– Pidän järkevänä, että suoraan EU:n budjettiin meneviä tulonlähteitä lisätään. Toisaalta historiallisesti sellaisen päätöksen aikaansaaminen EU:ssa on ollut todella vaikeaa, sillä se edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä, Hassi sanoo.
uutiskirje 
