Pandemian jälkeisenä aikana tullaan ratkaisemaan yhteiskunnan kehityssuunta pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa dramaattisesti. Hallitukset ovat sopeuttaneet taloutta ja kansalaisten käyttäytymistä valmius- ja poikkeuslakien suomilla keinoilla näkymättömän viruksen asettamiin rajoihin. Kansalaisten liikkumista, yhdessäoloa ja matkustusoikeutta on rajoitettu. Rajoja, julkisia laitoksia ja liikkeitä on suljettu.
Kasvattaako radikaali oikeisto kannatustaan koronakriisin oloissa? Se on lisännyt tähän asti kannatustaan kansallisvaltion ja kansallisen itsemääräämisoikeuden puolustajana globalisaatiota ja globalismia vastaan. Nykyiset hallitukset ovat toteuttaneet hetkessä eurooppalaisen äärioikeiston ”märän” unen: kansallisvaltion päätösvallan lisäämisen, rajat kiinni ja linnake-Eurooppa.
Tällä hetkellä konkreettista kriisipolitiikkaa harjoittaneiden hallituspuolueiden suosio on kuitenkin kasvanut ja oikeistoradikaalien puolueiden laskenut. Merkitseekö koronakriisi yllättäen oikeistopopulismin hiipumista?
Merkitseekö koronakriisi yllättäen oikeistopopulismin hiipumista?
”Koronakapinalliset”, hygieniamielenosoitukset ja AfD
Äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kannatus on pudonnut mielipidetiedusteluissa alle kymmenen prosentin koronakriisin aikana. AfD sai yli 20 prosentin äänisaaliin vielä Saksin, Thüringenin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa vuonna 2019. Poliittiset tarkkailijat ovatkin ehtineet povaamaan puolueen kannatuksen voimakasta alentumista: ”Korona vaikuttaa!”
Koronakriisin alkaessa puolueella on ollut vaikeuksia löytää oma poliittinen linjansa. Suhtautuminen viruksen tuomaan uhkaan on ollut puolueelle ongelma. Osa puolueen parlamenttiedustajista kuvasi kriisin alkuvaiheessa koronaa ”lieväksi influenssaksi”.
Absurdilla tavalla puolueen keskeiset vaatimukset ovat toteutuneet. Puolue antoi tukensa maaliskuussa hallituksen määräämille kontaktirajoituksille. AfD:n puheenjohtaja Jörg Meuthen tervehti päätöksiä ”kansallisvaltion” esiinmarssina ja osoituksena EU:n voimattomuudesta kriisin edessä.
Rajojen sulkeminen sai puolueelta voimakkaan tuen. AfD:n Berliinin alueen puheenjohtaja Nicolaus Fest totesi Angela Merkelin väittäneen vuonna 2015, että ”rajoja ei voida valvoa”. Nyt hallitus on osoittanut ”rajojen turvaamisen olevan mahdollista”, Fest sanoi.
AfD on jäänyt kuitenkin hallituksen politiikan varjoon. Mediassa puolueen edustajat eivät saaneet ääntään kuuluville. Siellä ovat puhuneet virologit ja lääkärit.
Berliinissä järjestettiin huhtikuussa ensimmäiset ”hygieniamielenosoitukset” hallituksen koronakriisipolitiikkaa vastaan. Niissä vastustettiin ”hygieniadiktatuurin” syntymistä. Alusta lähtien mielenosoituksiin osallistui poliittisesti hyvin kirjavaa joukkoa. Erilaiset antifasistiset ryhmät varoittivat jo tuolloin ”äärioikeistolaisen joukkoliikkeen” mahdollisuudesta.
Alun perin muutaman sadan ihmisen mielenosoituksista koronarajoituksia vastaan on kasvanut useiden tuhansien ”koronadiktatuurin” vastustajien tapahtumia. Niihin osallistuu erilaisia ryhmiä salaliittoteorioiden kannattajista rokotusten ja kansalaisten perusoikeuksien rajoittamista vastustaviin ryhmittymiin.
AfD:n johto on nähnyt mielenosoituksissa mahdollisuuden esiintyä kriittisenä perusoikeuksien ja demokratian puolustajana. Puolueen kunniapuheenjohtaja Alexander Gauland julisti, että ”on täysin oikein, että ihmiset ottavat todesta perusoikeutensa ja osoittavat mieltä koronatoimenpiteitä vastaan”.
Hän julisti, että ”mielipide-ja kokoontumisvapaus on oltava voimassa myös kriisiaikoina ja toimivassa demokratiassa”.
Gaulandin mukaan se ei ole ongelma, että mielenosoitukseen osallistuu uusfasisteja, antisemitismin kannattajia ja salaliittolaisteoreetikkoja. Hän vetoaa siihen, että koululaisten ilmastolakkomielenosoituksiin on osallistunut ”radikaaleja väkivaltaisia antifasistisia ryhmittymiä”. Media ei Gaulandin mukaan ole nähnyt siinä ongelmaa. Hän syyttää mediaa kaksoisstandardista mielenosoitusten suhteen.
AfD:n tavoitteena on kasvattaa ”koronadiktatuuria” vastustavasta liikkeestä rasistisen Pegidan massaliikkeen jatkajaa. Kehityksen vaarallisuus on nähty erilaisissa antifasistisissa ryhmissä. Ne ovat nostaneet tunnuksen: ”Salaliittolaisteoriat vaarantavat terveytenne”. Ne vaativat ”äärioikeistolaisen vihapuheen pysäyttämistä”.
Vapauspuolueen ja Legan koronapolitiikka
Itävallan radikaalioikeiston Vapauspuolue (FPÖ) tuki AfD:n tavoin hallituksen koronalinjauksia. Se julisti: ”Itävallan on nyt pidettävä yhtä!”
Huhtikuun lopulla FPÖ julkaisi adressin ”Allianssi koronamielettömyyttä vastaan”. Puolue kritisoi konservatiivien ja vihreiden hallitusta. FPÖn mukaan sillä oli tavoitteena luoda ”uusi normaliteetti”, joka on vain kiertoilmaus ”poikkeustilalle”. Sen saavuttaakseen hallitus levittää ”väestön keskuuteen pelkoa ja kauhua”. FPÖn kritiikin kohteena eivät ole poliisien valvontatoimet, vaan yritysten liikevaihdon menetykset. Puolue odottaa tilaisuutensa tulevan, kun työttömien ja lyhennetyllä työajalla työskentelevien määrä kasvaa ja hallituksen toimien arvostelu voimistuu.
Italian äärioikeistolaisen Legan asema on monimutkainen. Puolue on ollut vuodesta 2013 hallitusvastuussa Lombardiassa, joka on Italian pahinta korona-aluetta. Alueen huonosta terveydenhuollon tilasta on syytetty toteutettuja leikkauksia ja yksityistämistä. Lega-kuvernööriä Attilio Fontanaa on vaadittu eroamaan. Niinpä Lega ei ole voinut syyttää huonoista koronakriisin toimista eliittiä.
Legan puheenjohtaja Matteo Salvini vaati maaliskuun lopulla suljettavaksi ”kaiken mikä ei ole elintärkeää”.
Kriisin syylliseksi on nostettu EU ja sen epäsolidaarisuus. Salvini vaati ensin Saksaa eroamaan EU:sta, koska se jätti Italian pulaan. Kriisin alkuvaiheessa Saksa kielsi suojavarusteiden viennin Italiaan. Nyt Salvini vaatii kansanäänestystä Italian EU-jäsenyydestä. Hänen mukaan Italian on irrottauduttava, koska ”egoismi” hallitsee ”Brysselissä, Berliinissä ja Amsterdamissa”.
Taustalla on kiista euromaiden eurobondista, jossa lainanottajina ja takaisinmaksajina olisivat kaikki euromaat yhdessä. Saksassa hallitus vastustaa eurobondia. Salvini hyödyntää EU-vastaisuuden kasvua Italiassa. Tämän vuoden maaliskuussa toteutetussa kyselyssä 88 prosenttia vastaajista koki, että Eurooppa ei auttanut Italiaa kriisissä. Jäsenyys EU:ssa on 67 prosentin mielestä haitaksi Italialle. Maan eroa EU:sta kannattaa 49 prosenttia.
Äärioikeisto ja
koronakapitalismi
IMF varoittaa edessä olevan pahemman talouskriisin kuin 1930-luvun alussa. Jäljet pelottavat. Tulevaisuudessa on raju poliittinen kädenvääntö siitä, miten pandemian aiheuttama taloudellinen lasku maksetaan ilmastokriisin ja lisääntyvän militarismin oloissa. Ketkä ovat kriisin pääasiallisia maksajia?
Pandemia ei ole tappanut uusliberalismia. Voimasuhteet pääoman ja työn välillä eivät ole ainakaan vielä olennaisesti muuttuneet. Mahdollinen uusliberalistisen politiikan jatko tulee merkitsemään, että 99 prosenttia kansalaisista on kriisin maksajia. Voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan kuten vuonna 2008.
Pandemian jälkeisenä aikana tullaan ratkaisemaan yhteiskunnan kehityssuunta pitkäksi ajaksi eteenpäin. Nyt vietämme pandemian jähmeää suvantovaihetta. Edessä on myrskyisä poliittisten taistelujen kausi. Vasemmiston on kyettävä tarjoamaan vaihtoehto reaalikapitalismille. Sellaisen vision puuttuminen avaa tietä äärioikeiston kannatuksen kasvulle.
lehti 