KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

EU:n komissiolta raamit Ylen verkkosisältöjen rajaamiseen – kaupallinen media tuskin hyötyy lobbauksensa tuloksesta

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Kaupallisen median mieliharmin Ylen sisältöjä rajoitetaan lailla. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva muutosehdotus Yle-lakiin rajoittaisi Yleisradion journalististen tekstien tuottamista verkkoon.

Sirpa Puhakka
23.6.2020 15.00

Yle saisi tuottaa vain pääosin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä verkkojuttuja, jos Yle-lain muutos hyväksytään lausuntokierroksen jälkeen nykyisessä muodossa. Verkossa julkaistavien verkkojuttujen tulee olla sidoksissa Ylen kanavilla radiossa tai televisiossa julkaistuihin sisältöihin.

Lakiluonnoksessa on listattu sallitut poikkeukset. Ylen tulee jo aikaisemmin tehdyn sopimuksensa mukaisesti julkaista STT:n journalistista sisältöä. Nyt tämä on tulossa lakiin. Tällä tuetaan välillisesti printtimediaa, jonka käyttöön STT tuottaa sisältöjä.

Nopeisiin ja nopeasti kehittyviin tapahtumiin liittyvät uutiset sallittaisiin edelleen Ylen verkkosivuilla, kuten myös kulttuuriuutiset.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tutkimukset eivät tue mediatalojen arkikäsitystä, että Ylen verkkotekstien rajoittaminen toisi lisää maksullisia lukijoita kaupalliselle medialle.

Ylen julkisen palvelun tehtävän kannalta pidetään tarpeellisena, että se voisi julkaista ruotsinkielisiä alueellisia, saamen- ja romaninkielisiä sekä muiden vähemmistökielisiä uutisia ilman, että niillä on sidos televisio- tai radio-ohjelmiin.

Näyttö kilpailun vääristämisestä hataraa

Ylen sisältöjen rajaamista on ajanut Euroopan komissiolle tehdyllä kantelulla mediatalojen ja graafisen teollisuuden edunajaja Medialiitto ry.

Liitto teki kolme vuotta sitten kantelun Euroopan komissiolle, jonka seurauksena liikenne- ja viestintäministeriö ja suomalaisviranomaiset ovat neuvotelleet komission kanssa Ylen toiminnan rajoituksista ennen kuin kantelu etenee.

Medialiiton kantelun mukaan Yle on useiden vuosien ajan julkaissut verkossa ja mobiilissa runsaasti sanomalehtityyppistä sisältöä, joka ei liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin. Liitossa tekstien määrää on vertailtu muun muassa Helsingin Sanomien ja MTV:n vastaaviin sisältöihin.

Medialiiton mukaan Ylen ilmaiset verkkouutiset vääristävät kilpailua media-alalla. Tiedotusopin dosentti Heikki Hellman Tampereen yliopistosta toteaa, ettei tästä ole näyttöä.

Hänen mukaansa ”Eurooppalaisen säätelyn näkökulmasta on ihan kohtuullista ajatella, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan erityisasemaa ei vahvistettaisi liikaa antamalla rajoittamattomat mahdollisuudet tuottaa myös tekstimuotoista sisältöä. Tosiasiassa näyttöä Yleisradion kilpailua vääristävästä toiminnasta ei kuitenkaan ole.”

EU-komissiolta rajat Ylen verkkosisällölle

EU-komissio on taipunut Medialiiton lobbaamaan kannan taakse. EU-komission arvion mukaan Ylen nykyinen tekstisisältöjen verkkotarjonta on ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa.

Isoissa mediataloissa, maakuntalehdissä ja Helsingin Sanomissa Ylen verkkosivut nähdään kilpailijana, joka hyötyy kohtuuttomasti valtiontuesta ja kilpailee ilmaisella tarjonnalla syöden kaupallisen median toimintaedellytyksiä. Tässä nähdään myös sananvapautta välillisesti kaventavia merkkejä siten, että kaupallisen median toimintaedellytykset kaventuvat Ylen toiminnan vuoksi.

Kaupallisessa mediassa verkon ansaintalogiikka on yksi kipupiste. Uutisten lukeminen verkossa on kasvussa, mutta maksuhalukkuus ei ole samalla tasolla. Vain noin 16 prosenttia verkkoa käyttävistä on halukkaita maksamaan.

Tutkimukset eivät tue mediatalojen arkikäsitystä, että Ylen tekstien kieltäminen toisi lisää maksullisia lukijoita kaupalliselle medialle. Vahvempi tulos kansainvälisestikin on se, että median suurkuluttajat lukevat niin ilmaista kuin maksullistakin journalistista tarjontaa.

Juhannuksen alla julkaistu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 -kyselytutkimus kertoo yhä useamman suomalaisen seuraavan uutisia verkosta useammin kuin perinteisistä uutislähteistä.

Median uhat muualla kuin keskinäisessä kilpailussa

Median talousvaikeudet toimittajien irtisanomisineen ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan. Suomalaisen median suurimmat uhat ovat muualla kuin printtimedian ja Ylen välisessä kilpailussa.

Perinteinen media joutuu kilpailemaan sosiaalisen median eri kanavien kanssa. Kaupallinen media on menettänyt mainosrahoitustaan ylikansallisille jäteille, kuten Facebookille ja Googlelle.

Nämä kilpailevat myös journalististen sisältöjen kanssa yhä hanakammin. Vuosien mittaan ne ovat syöneet perinteisen median toimintaedellytyksiä, kun mainoseurojen virrat ovat kaventuneet merkittävästi.

Kansainvälisten verkkoalustojen kanssa kiristyvän kilpailun rinnalla iso uhka printtimedialle ovat Postin jakelukustannukset, jotka nousevat muita kustannuksia nopeammin. Mediat ovat joutuneet paikkaamaan kirjepostin kuihtumisesta johtuvia Postin tulovirtoja.

Sosiaalinen media muuttaa lukemisen kulttuuria

Medialiiton kantelu journalistisesta näkökulmasta on menneen maailman juttuja. Journalismista on tullut monikanavaista, ja liikkuvan kuvan merkitys lisääntyy myös perinteisessä mediassa. Tähän mediatalot myös panostavat.

Länsi-Savon päätoimittaja Timo Laitakari nostaa esiin olennaisen kysymyksen. ”Median kulutus ja tekniikat muuttuvat nopeasti. Jos nyt kielletään tekstipohjaiset jutut, mitä sitten kielletään, kun nykyiset sanomalehtitalot ovat siirtyneet ääni- ja videopohjaisiin sisältöihin?”

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kommentoi, että jo nyt Ylellä julkaistaan aikaisempaa vähemmän puhtaasti verkkoartikkeleita. Ylen on mentävä omistajan määräämin askelmerkein.

Näihin askelmerkkeihin taas vaikuttavat kaupallisen median intressit. Yle joutuu välillisesti maksamaan kiristyneestä mediakilpailusta. Rajoitukset tuskin helpottavat kaupallisen median tuskaa.

Aivan kuten Laitakari toteaa pääkirjoituksessaan viitaten Ylen vähäiseen maakunnalliseen tarjontaan, että ” Jos sanomalehtien tilanne olisi kiinni pelkästään Ylen tarjonnasta, Länsi-Savollakin siis menisi paljon nykyistä paremmin.” Toki hänkin on sitä mieltä, että Ylen toiminta on epäreilu kaupallisen median kannalta.

Joillakin blokkaajilla ja tviittaajilla, kuten esimerkiksi työelämän professori Pekka Saurilla, on keskisuurta mediaa suuremmat yleisöt. Tämän tyyppiseen kilpailuun perinteinen media joutuu vastaamaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään