Eduskunta päättelee kevätistuntokauttaan. Yhtenä viimeisistä asioista eduskunta hyväksyy ennätyksellisen 5,5 miljardin euron lisäbudjetin. Valtava summa johtuu koronakriisistä.
Erikoiseksi lisäbudjetin käsittelyn tekee se, että opposition mielestä siinä on kaikki pielessä. Silti muutosesityksiä on käytännössä nolla.
Oppositio arvosteli täysin lyttyyn lisätalousarvion pari viikkoa sitten taloudellisesti vastuuttomana.
Mitkä oli sitten opposition määrärahamuutosesityksen tähän surkeaan esitykseen?
Kokoomus 0%
Kristilliset 0%
Perussuomalaiset 0,0007%Ei se nyt kai sitten niin huono ollutkaan
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) June 25, 2020
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi puolueensa kritiikin kohdistuvan siihen, että esityksestä puuttuvat kaikki toimet, joilla työllisyyttä saataisiin nostettua pysyvästi.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki luetteli hallituksen pyrkivän lisäbudjetilla pelastamaan yritykset ja ihmiset – huolehtimaan siitä, että nuorilla ja lapsilla on tulevaisuus.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi, että kriisi ei ole vielä siinä vaiheessa, jossa voitaisiin alkaa keskittyä jälkihoitoon. Uusimmat, heikentyneet työllisyysluvut kertovat hänen mukaansa sen, että lisäbudjetin mittakaava ja ajoitus ovat oikeat. Budjetti pyrkii lievittämään kuluttajien epävarmuutta.
Vanhanen muistutti koronan maailmalla jylläävän kovemmin kuin kertaakaan ja kansantuote laskee kaikkialla 5–8 prosenttia. Suomen teollisuudelta jää paljon tilauksia saamatta eikä talouskriisin koko kuvaa ole vielä nähty.
Työllisyystoimia budjettiriihessä
Työllisyystoimista Vanhanen sanoi, että niitä on huolellisen valmistelun jälkeen tehtävä syyskuussa pidettävässä budjettiriihessä. Tavoitetason on oltava aiemmin korkeampi, mutta nyt on liian aikaista lyödä lukkoon mitään täsmällistä.
– Pahoin pelkään, että kun syksy alkaa, meillä jatkuu tämän kriisin käsittely. Toivottavasti ei enää terveyden, mutta talouden osalta.
Nyt työtä luodaan Vanhasen mukaan kysyntää lisäämällä. Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä linja on oikea.
– Kokoomus vaatii päinvastaista. Kokoomus vaatii pienituloisilta leikkaamista.
Oppostion linja on leikkauksia ja leikkauksia
Kokoomuksen mukaan sillä on lista, jolla luodaan 60 000 työpaikkaa. Saramon mukaan siellä ei luoda lainkaan työpaikkoja, vaan lista koostuu tarjontatoimista, joille ekonomistit ovat laskeneet työllisyysvaikutuksia.
– Siellä on 10 000 työpaikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaamalla, 10 000 eläkeputki poistamalla, ja muissa toimissa on muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alennus, jota kannatan, mutta joka lisäisi velkaantumista.
– Loput 30 000 työpaikkaa on vedetty kaniininhatusta, Saramo sanoi.
Perussuomalaiset taas vaativat Saramon mukaan kuntapalvelujen alas ajoa.
– Epäselväksi jäi, vaaditaanko leikkauksia kouluista, vanhushoivasta vai terveyspalveluista.
Opposition esityksillä Suomi velkaantuisi vielä enemmän, Saramo jatkoi.
Sosiaalisen kriisin torjunta keskeistä
Vasemmistoliiton Pia Lohikosken mielestä sosiaalisen kriisin torjunta sekä panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yritysten selviytymiseen ovat vastuullista talouspolitiikkaa. Hän kiitti hallitusta koronaelvytyspaketin toimenpiteistä.
– Vastuullista talouspolitiikkaa tässä tilanteessa on keskittyä sosiaalisen kriisin torjuntaan, työttömyyden ehkäisyyn ja elvytykseen. Näin pienennetään kriisistä koituvia vaurioita sekä panostetaan ihmisten hyvinvointiin ja talouskasvun edellytyksiin, Lohikoski sanoi lisäbudjetista käydyssä keskustelussa.
Hän nosti esiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointipaketin.
– Koronakriisi on koetellut erityisesti vaikeassa asemassa olevia lapsiperheitä, ja on tärkeää, että pidämme huolta, että korjaamme koronakriisin aikana syntyneitä hyvinvointivajeita.
uutiskirje 
