Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä alkukesästä esiin nousseet vakavat ongelmat palkkauksessa ja työoloissa niin mansikkatiloilla kuin muuallakin osoittavat, että työehtojen puolustamiseen tarvitaan nykyistä järeämpiä keinoja.
Arhinmäki esittää alipalkkauksen kriminalisoinnin kirjaamista lakiin.
– Kuumassa kesässä on jäätävää, että vielä 2020-luvulla on yrityksiä, jotka jäävät kiinni kolmen euron tuntipalkoista ilman, että minkäänlaisia seuraamuksia syntyy, Arhinmäki sanoo.
Sääntelyn on ulotuttava myös alihankintaketjuihin.
– Niitä yrityksiä, jotka eivät toimi yhteisten sääntöjen mukaan, tulee rangaista asianmukaisesti. Alipalkkaus tulee kriminalisoida ja työehtojen valvontaan saada lisäresursseja.
Ei syytä vastustaa
– Nyt olisi myös tämän uudistuksen vastustajien syytä tulla ulos ja kertoa kantansa. Minun on vaikea nähdä mitään syytä, miksi yksikään rehellinen toimija vastustaisi alipalkkauksen kriminalisointia, Arhinmäki haastoi.
Kevään ja kesän aikana on julkisuuteen noussut useampia aloja, joiden työoloissa ja palkkauksessa on ilmennyt vakavia ongelmia. Lauantaina uutisoitiin kausityöntekijän karuista kokemuksista pohjoissavolaiselta mansikkatilalta. Laajoista ongelmista on kerrottu myös esimerkiksi telakka-alalla. Turun telakan yhteydessä puhuttiin jopa kolmen euron tuntipalkoista.
Suuri osa yrityksistä toimii vastuullisesti ja pyrkii torjumaan aktiivisesti torjumaan harmaata taloutta. Arhinmäki toteaakin, että alipalkkauksesta kärsivät työntekijöiden lisäksi vastuullisesti toimivat yritykset ja laajemmin koko yhteiskunta.
– Alipalkkaus tulee kriminalisoida myös, jotta kaikki yritykset ovat samalla viivalla. Sääntelyn on ulotuttava myös laajoihin alihankintaketjuihin, Arhinmäki vaatii.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus tulee selvittämään uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi, esimerkiksi hallinnollisten sanktioiden keinoin.
– Alipalkkauksen kriminalisointi auttaisi korjaamaan työelämän räikeimpiä epäkohtia. Kriminalisoinnin lisäksi resursseja tarvitaan lisää työehtojen etukäteis- ja jälkikäteisvalvontaan, Arhinmäki sanoo.
lehti 