EU-huippukokous voi viitoittaa unionin tietä vuosiksi eteenpäin. Kokouksessa EU-maiden johtajat neuvottelevat 750 miljardin euron elpymispaketista sekä EU:n monivuotisesta budjetista.
Mittava elpymispaketti on tarkoitettu tukemaan EU-maiden nousua koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Paketista poikkeuksellisen tekee sen mittakaava sekä se, että se on tarkoitus rahoittaa kokonaan komission ottamalla lainalla.
Viikonlopun tavoitteena on löytää sopu laajasta kokonaisuudesta, mutta lopputulosta on ennakolta vaikea arvioida.
Suomi puolustaa EU:n rahankäytön kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi torstaina, että jäsenmaiden kannat ovat vielä kaukana toisistaan. Suomea neuvotteluissa edustava Marin piti mahdollisena, että sopua ei synny vielä tässä huippukokouksessa.
Korkea EU-virkamies puolestaan arvioi, että sovun saavuttaminen ole millään tavalla taattua.
– Päinvastoin, edelleen on merkittäviä erimielisyyksiä ja siltoja rakennettavana, hän sanoi.
Kasvokkain, mutta etäisyyden päästä
Huippukokouksessa EU-maiden johtajajoukko kohtaa kasvokkain Brysselissä ensimmäisen kerran koronaviruspandemian kärjistymisen jälkeen.
Koronavirustilanteen vuoksi kokoukseen liittyy monia erikoisjärjestelyjä.
Esimerkiksi johtajien mukana matkustavat neuvotteludelegaatiot ovat tavallista pienempiä, kokoushuoneissa on kiinnitetty huomiota riittävän etäisyyden säilyttämiseen johtajien välillä, eivätkä median edustajat pääse normaaliin tapaan raportoimaan paikan päälle.
Huippukokous jatkuu ainakin huomiseen, mutta tarkka päättymisaika ei ole tiedossa. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että neuvottelut saattavat venyä sunnuntaihin.
Suomi haluaa pienemmän elpymispaketin
Huippukokousta johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla antamassa kompromissiehdotuksessa elpymisvälineen koko oli 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.
Suomi ja nuukaksi nelikoksi kutsutut Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat vaatineet elpymispaketin pienentämistä ja sen lainapainotteisuuden lisäämistä.
Toisaalta useampi eteläinen jäsenmaa haluaa pitää kiinni periaatteesta, että paketista jaettaisiin rahaa jäsenmaille nimenomaan avustuksina. Merkittävää on, että suuri jäsenmaa Saksa on puolustanut tukipotin kokoa.
Elpymisen tukeminen nähdään tarpeelliseksi, koska koronaviruskriisi on sysännyt Euroopan talouden jyrkkään laskuun. Komission ennusteen mukaan euroalueen talous supistuu tänä vuonna 8,7 prosentilla ja kasvaa ensi vuonna 6,1 prosentilla.
Marin korosti torstaina, että nyt neuvoteltava elpymispaketti on kertaluonteinen, eikä siitä pidä ”missään nimessä tehdä pysyvän kaltaista ratkaisua”.
– Elämme erittäin poikkeuksellista kriisiä, ja elpymisväline on vastaus nimenomaisesti koronakriisiin ja sen aiheuttamaan taloudelliseen kurimukseen, jossa kaikki me maat olemme.
Budjetti liikkumassa Suomelle suotuisaan suuntaan
Elpymispaketin rinnalla neuvotellaan unionin seitsenvuotisesta budjetista. Vuosien 2021–2027 rahoituskehys olisi Michelin ehdotuksen mukaan 1 074 miljardia euroa.
Hallituksen mukaan Michelin kompromissiehdotus on liikkunut Suomen tavoitteiden kannalta hyvään suuntaan.
Suomelle on ollut tärkeää se, että budjetin kokonaistaso pysyy maltillisena ja että Suomelle tärkeiden budjettiohjelmien, kuten maatalouden kehittämisrahojen, taso säilyy riittävänä. Lisäksi Suomi on puolustanut EU:n rahankäytön kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi tällä viikolla, että Suomi pitää huippukokouksessa kiinni omista neuvottelutavoitteistaan, mutta viime kädessä kokonaisuus on se, mikä ratkaisee.
– Neuvottelujen loppuvaiheessa pääministeri tekee sen kokonaisarvion, että mikä on Suomen kannalta hyväksyttävissä.
– Se on hyvin kiihkeä neuvottelutilanne, jossa pääministeri on muiden pääministerien ja valtionpäämiesten kanssa neuvotteluhuoneessa yksin ja ratkaisuja pitää pystyä muodostamaan, Tuppurainen kertoi.
uutiskirje 