Kesärannassa keskiviikkona järjestämässään tiedotustilaisuudessa Sanna Marin perusteli Suomen tukeneen sovun syntyä, koska Suomen talous on vientivetoisena maana vahvasti kytköksissä Euroopan talouteen.
–Jos Eurooppa ei selviä tästä kriisistä, se tulee näkymään Suomen taloudessa katastrofaalisella tavalla, Marin sanoi.
Tiistaina saavutettu sopu sisältää sekä 750 miljardin elpymistukipaketin että yli 1 070 miljardin euron budjetin unionille vuosiksi 2021–2027. Varsinkin koronapandemiaan liittyvää elpymistukea on arvosteltu unionin luonteen muuttamisesta ja integraation syventämisestä.
Marinin mukaan elpymisväline ei lisää integraatiota, sillä väline ei sisällä lainojen yleistä yhteisvastuuta.
Marinin mukaan elpymisväline ei lisää integraatiota, sillä väline ei sisällä lainojen yleistä yhteisvastuuta. Suomen neuvottelutavoitteisiin kuului kirjaus kunkin jäsenmaan enimmäisvastuista.
– Tätä ei voida alleviivata liiaksi, sillä tämä tarkoittaa, ettemme ole tosiasiassa yhteisvastuullisesti vastuussa näistä lainoista, vaan kullakin maalla on enimmäisvastuu.
Sen sijaan pääministeri kiinnitti huomiota unionin budjetin omiin varoihin.
– Näiden työstäminen kyllä tarkoittaa tietyllä tavalla unionin muuttumista niin, että omia varoja on käytössä. Sitä voidaan katsoa myös integraation näkökulmasta, mutta on tärkeää alleviivata, että Suomessa eduskunta käsittelee kaikkiin omiin varoihin liittyvät kysymykset.
Pääministeri puolusti maksukuoria ja vastusti palautusmallia
Itse neuvottelutulosta Marin piti Suomen kannalta onnistuneena. Pääministeri vertasi Suomen onnistumista muihin unionin nettomaksajamaihin.
– Suomi on tulevalla (monivuotisella budjetti)kaudella kolmanneksi pienin nettomaksaja, kun se on tällä kaudella neljänneksi pienin nettomaksaja.
Neuvottelutuloksessa huomiota on kiinnitetty siihen, että Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan muodostama niin sanottu nuuka nelikko sai miljardien eurojen maksupalautukset.
Suomi sai 500 miljoonan euron kokoisen kansallisen kirjekuoren, jonka mukaan Suomi saa 400 miljardia maataloustukiin sekä erillisen 100 miljardin tuen Pohjois- ja Itä-Suomelle.
Marinin mukaan tulos on Suomen neuvottelutaktiikan mukainen. Hän korosti, että Suomi on pitkään hakenut tukea kohdistetusti kansallisella kuorella ja vastustanut maksupalautuksia niiden läpinäkymättömyyden vuoksi. Palautuksia saavat maat voivat kohdentaa ne haluamallaan tavalla.
– Suomi on vastustanut jäsenmaksupalautuksia. Se on sellainen epäterve elementti, joka maksatetaan muilla. Kun budjetti muodostetaan, siitä näemme läpinäkyvästi mitä maksetaan ja mihin varat kohdistetaan, Marin sanoi.
Marin myös kiisti, että hallituksessa olisi ollut ristivetoa Suomen neuvottelujen tuloksesta.
– Olen matkan varrella keskustellut niin valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kuin suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) kanssa, Marin sanoi.
Opposition edustajat kritisoivat yhteistä velanottoa
Perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Kai Mykkänen yrittivät illan A-studiossa haastaa Marinia Suomen linjasta, mutta tyytyivät lähinnä toistamaan viime päivinä kuultua kritiikkiä.
Mykkänen oli eniten huolissaan EU:n liikkumisesta valtioiden välisten tulonsiirtojen suuntaan, ja hän valitteli tukipaketista ja budjetista puuttuneita asioita.
Purra katsoi ratkaisun johtavan liittovaltion suuntaan ja kritisoi sitä, että Suomi hänen mukaansa rahoittaa holtittomasti raha-asiansa hoitaneiden maiden elvyttämistä.
– Kun me haluamme pakettia merkittävästi alaspäin, ei ole realistista odottaa, että samalla saamme kaiken sen, mitä komissio on esittänyt, Marin vastasi Mykkäselle.
Yhteinen velanotto oli molemmille opposition edustajille punainen vaate, mutta tähän pääministeri vastasi korostamalla moneen kertaan, että Suomi sai sopimukseen haluamansa tarkkarajaisuuden, jossa maille on määritelty velasta enimmäisvastuu.
Enimmäisvastuu tarkoittaa, että vaikka osa maista jättäisi velvoitteensa hoitamatta, muiden maksettavaksi lankeava summa ei kasva.
uutiskirje 
