Puolueissa etsitään kuntavaaliehdokkaita kuumeisesti. Mitä monipuolisempia ehdokkaita puolueilla on tarjolla, sitä parempaa vaalitulosta voi odottaa.
Viime eduskuntavaalien tuloksella ja nykyisillä gallupkannatuksilla kuntien päättäjät uusiutuisivat rajusti. Viime kuntavaalien kakkosesta, puheenjohtaja Sanna Marinin vetämästä SDP:stä, tulisi ykkönen.
Vuoden 2017 kuntavaalien ykkönen – kokoomus – taistelisi rinta rinnan perussuomalaisten kanssa kakkospaikasta. Perussuomalaiset pyrkivät kärkitaistoon viidenneltä sijaltaan. Puolue kampanjoi jo näkyvästi televisiossa puheenjohtajansa Halla-ahon tarinalla.
Viime vaalien kolmanneksi suurin puolue keskusta jäisi nykyisillä kannatusluvuillaan vihreiden taakse. Perussuomalaisten eteneminen keskustan kustannuksella tuo väistämättä epävakautta. Puolueen valtuutetut ovat toimineet tuuliviirin tavoin.
Vasemmistolaistunut ja vihertynyt SDP hyötyy Marinin arvostuksesta. Korona-ajan hallituspolitiikka on tuonut kannatusta demareille. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin vetovoima toi puolueelle ääniä. Nyt molemmat vasemmistopuolueet ovat edellisiä kuntavaaleja vahvemmin samalla kentällä.
Myös viime kuntavaalien suurimmat vaalivoittajat vihreät ja vasemmistoliitto käyvät taistelua samantyyppisistä äänestäjistä etenkin kaupungeissa. Myös vihreiden ja SDP:n välinen ovi käy.
Valtakunnalliset kannatusluvut muuttunevat vielä ennen ensi kevään vaaleja. Lähes koko alkuvuosi on eletty poliittisesti poikkeusoloissa. Hallitusta haastavalle oppositiopolitiikalle on jäänyt vain vähän tilaa koronapandemian aikana.
Valtakunnallisten kannatuslukujen pohjalta kuntavaalien tulosta ei voi suoraan ennakoida. Erittäin suuri merkitys on ehdokasasettelulla. Kuntalaisten kannalta kuntavaalit ovat erittäin tärkeät.
Suuri osa kunnista on talousahdingossa, hoitojonot kasvavat ja sote-uudistus pitäisi jalkauttaa maakuntiin. Koronaepidemia jättää jälkeensä myös eriarvoisuutta.
Kuntapäättäjien huoleksi jää myös koronaepidemian rikkomien palvelujen korjaaminen.
uutiskirje 