Aika on käymässä vähiin neuvotteluissa yli 55-vuotiaiden työllisyydestä. Työmarkkinalähteistä kerrotaan, että neuvottelut ovat alkaneet tänään isolla kokoonpanolla kello 14.
Hallitus on antanut työmarkkinajärjestöille tämän päivän loppuun asti aikaa neuvotella keinoista, joilla työuran loppupäässä olevien työllisyyttä parannetaan. Työllisyyden pitäisi hallituksen antaman toimeksiannon mukaan kohentua 10 000–12 000 ihmisellä.
Hallitus on edellyttänyt järjestöiltä tasapainoista kokonaisuutta, jolla ikäryhmän työmarkkina-asemaa, työssä jaksamista ja työllisyyttä parannettaisiin.
Viimeisenä neuvottelupäivänä on ollut yhä avoinna kysymys siitä, miten työttömyysputken tukkimista pehmennettäisiin. Työttömyysputken tukkiminen on keskeisin yksittäinen keino, jolla työllisyyttä voitaisiin parantaa.
Eläkeiän kynnyksellä työttömyysturvan lisäpäivät ovat varmistaneet vakaan tien eläkkeelle, mutta myös laskeneet kynnystä ikääntyneimpien työntekijöiden irtisanomiseen.
Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt on oikeutettu lisäpäiviin 62-vuotiaana. Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus alkaa 61-vuotiaana. Lisäpäivärahaa voi saada 65-vuotiaaksi.
Neuvotteluissa haetaan kokonaisuutta, jossa työttömyysputken mahdollisen poistamisen rinnalla sovittaisiin pehmeistä keinoista, joilla työntekijöiden osaamisesta ja työssä jaksamisesta huolehdittaisiin. Iso kysymys kuitenkin on, kuka toimet kustantaisi.
Heikennykset tulisivat todennäköisesti voimaan vasta siirtymäajan jälkeen, koska koronaepidemian takia tilanne työmarkkinoilla on muutenkin epävarma.
Viimeksi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla Sanna Marin (sd.) muistutti hallituksen olevan sitoutunut päätösten tekemiseen. Päätökset tehdään tarvittaessa joulukuussa.
Vaikea pala ammattiliitoille
Vaikka ratkaisu työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa tänään syntyisi, se vaatii vielä hyväksynnän järjestöjen hallinnoista. Palkansaajapuolella hallintoja on kutsuttu koolle heti tiistaiksi.
Jo etukäteen tiedetään, että ammattiliittojohtajien voi olla vaikeaa hyväksyä merkittäviä heikennyksiä, minkä takia osa jäsenliitoista voi kutsua lisäksi koolle omia hallintojaan.
Työllisyysratkaisun riittävyyden arviointi jää hallitukselle, joka nojaa valtiovarainministeriön laskelmiin. Ministeriön laskentaosaston kerrotaan antaneen neuvottelijoille taustatukea jo matkan varrella.
Hallitus on luvannut toteuttaa kautensa aikana taloutta vahvistavat työllisyystoimet, joilla työllisyys kohentuu yhteensä 80 000 ihmisellä.
Toimeentulo pitää jollakin tavalla järjestää
Palkansaajajärjestöt vaativat, että kuusikymppisten työttömien toimeentulo pitää jollakin tavalla järjestää, jos työttömyysputki poistuu.
Ammattiliitoissa kannetaan huolta siitä, mitä ovat ne mahdolliset toimenpiteet, joilla ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta pystytään parantamaan tai huolehtimaan siitä, että he eivät jää tyhjän päälle.
– Nämä ovat tietysti asioita, jotka neuvottelun kohteena nytkin ovat ja joista se varmasti pitkälti on kiinni, onko saavutettavissa neuvottelutulosta vai ei, arvioi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen myöntää kokonaisuuden olevan hankala. Yhtäältä on nähtävissä, että irtisanomiset osuvat ikääntyneisiin työntekijöihin ja eläkeputkella on siinä osansa, mutta toisaalta kuusikymppisenä on vaikea saada töitä, jos joutuu irtisanotuksi.
– Iso kysymys on, millä tavalla sitten pärjätään, Rönni-Sällinen sanoo.
uutiskirje 
