Jos koronarokotukset sujuvat likimain suunnitellusti, saatetaan syksyllä olla yhteiskuntaolojen normalisoinnin edessä. Lähivuosien talous- ja sosiaalipolitiikka tuottaa uusia suuria haasteita, joihin on hyvä valmistautua nyt.
Oikeisto tuskin tulee muistamaan, että koronan iskiessä lähes kaikki – myös perinteiset talousliberaalit – kannattivat vahvoja taloudellisia ja sosiaalipoliittisia interventioita. Tämän unohtaminen tulee heidän näkökulmastaan helpottamaan julkisen talouden sopeutumisen taakanjakoa.
Uskoisin kuulevamme, että sopeutuminen vaatii menojen leikkauksia, ”rakenteellisia uudistuksia” ja veronalennuksia. Edessä saattaa olla rankka julkisen sektorin säästökuuri. Olisi hyvä voida vastata tähän tulossa olevaan vyörytykseen maltillisilla sopeutustoimilla ja muilla päätöksillä, jotka vahvistavat julkista taloutta, työllisyyttä ja tuottavuutta.
Meillä on muitakin haasteita. Monet periaatteessa elinkelpoiset yritykset tulevat koronan jäljiltä olemaan pääomittamisen tarpeessa. Olisi vähintään sydämetöntä, mutta myös työllisyyden kannalta epäviisasta, suhtautua näiden ahdinkoon välinpitämättömästi.
Kilpailevia julkisten varojen käyttökohteita tullee olemaan runsaasti. Yksityisen yritystoiminnan tukeminen noususuhdanteessa ei varmaankaan saa laajaa kannatusta nykyhallituksen kannattajakunnassa. Ei vähiten siksi, että samaan aikaan oikeisto vaatii rajua puuttumista niin työmarkkinoiden kuin julkisen sektorin toimintaan.
Kotimaista keskustelua helpottanee, että Euroopan unionissa ja myös kansainvälisissä talousjärjestöissä puhaltavat uudet tuulet. Ankarat julkistalouden säästökuurit eivät ole huudossa.
Lähivuosien talouspolitiikka saattaa kuitenkin vaatia kipeitä päätöksiä, kuten veronkorotuksia tai työllisyyttä edistäviä toimia. Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaaminen saattaa vaatia muutakin kuin keynesiläistä kysynnän tukemista. Vasemmiston olisi hyvä olla tässä aloitteellinen.
Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori.
lehti 