Suomalaiseen koulutusjärjestelmään kohdistuu muutospaineita. Erityisesti muutoksia on tulossa lukioihin ja korkeakouluihin. Usealla paikkakunnalla on meneillään lukioverkkouudistus, joissa suunnitellaan lukioiden yhdistämisiä suuremmiksi yksiköiksi.
Kotikaupungissani Joensuussa suunnitellaan kolmen lukion yhdistämistä, minkä tuloksena syntyisi yli 1 000 oppilaan yksikkö. Suurlukioita perustellaan aikamme mantralla: säästösyillä ja tehokkuudella. Epäilijöitä tyynnytellään laajenevilla kurssivalikoimilla.
Itse opiskelin 600 oppilaan lukiossa, jossa sai rauhassa olla yksinäinen. Koulun juhlissa hehkutettiin oppilaitoksen hyvää yhteishenkeä, mutta joukon ulkopuolelle jääneitä oppilaita tämä ei juuri lämmittänyt.
Korkeakoulutuksen maksullisuus on varmin tae luokka-yhteiskunnan syventymisestä.
Lukiosta valmistuttuaan nuori suuntaa mitä todennäköisemmin joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Tulevaisuudessa korkeakouluun pääsemiseen ei välttämättä riitä enää pelkkä äly.
Opetusministerimme Henna Virkkunen on asettanut työryhmän pohtimaan suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuutta. Ensin työryhmä esitti lukukausimaksuja otettavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan koulutusviennin takia. Viime viikolla samainen työryhmä ehdotti tuhannen euron lukukausimaksua kaikille opiskelijoille, mikä kuulemma vauhdittaisi opiskeluja.
Hallituspuolueet sanoutuivat järjestään irti lukukausimaksuista, ja varsinkin Kokoomus vakuutteli ilmaisen koulutuksen olevan heille tärkeä arvokysymys. Uskoo ken tahtoo.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on jo lukukausimaksut tietyissä vieraskielisissä koulutusohjelmissa. Saksassa lukukausimaksut tulivat ensin ulkomaalaisille opiskelijoille ja jonkun ajan päästä kaikille.
Korkeakoulutuksen maksullisuus on varmin tae luokkayhteiskunnan syventymisestä. Tällä hetkellä suomalainen koulutuspolitiikka on menossa erittäin huolestuttavaan suuntaan. Toivottavasti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen suunta tässäkin asiassa muuttuu.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
