Pyöräilin pitkin Pielaveden kirkonkylää – tein kiekkaa – nyt tunnustan, sillä edessä oli juttukeikka, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Koululla oli naisia tekemässä tilkkutöitä.
Olo oli kuin entisellä luterilaisella piispalla Rimpeläisellä. Tämähän eläkkeellelähtöhaastattelussaan sanoi, että ei ihan jokaista palvelusta toimittanut palavana pensaana.
Kannatti sekin työkeikka hoitaa. Pielavetisiä naisia tilkkutöiden maailmaan luotsasi oululainen alan guru Vuokko Isaksson. Tajusin, että tilkkutyöt voivat olla ompelutöitä osaavan naisen emansipaatiota.
EU kelpaa minulle, mutta ei pelkästään sosiaalisena, vaan sosialistisena.
Samanlaisen penseydestä aatteen paloon -hetken koin toissa viikolla, kun ajelin Matti ja Liisa –lehden autolla kohti Varpaisjärveä. Keikan toimeksianto oli taas tuttua tyyliä: jotain kansainvälisiä opiskelijoita tutustuu kuntaan.
Myönnän, että haukottelin kiemuraisella Varpaisjärven tiellä.
Tunnelma koulun auditoriossa, jossa muun muassa poistuvan kunnan sihteeri esitteli innolla kuntansa hautajaisia, oli yllättäen sähköistävä. Saksalainen sosiaalialan opettaja Christoph Kusche kysyi kunnansihteeriltä liitoksesta kysymyksiä, joita me toimittajat emme olleet uskaltaneet kysyä.
Piti jututtaa Christoph Kuschea lähemmin. Sillä aikaa kun muu delegaatio tutustui hienoon täysin kunnalliseen vanhusten- ja vammaisten hoivakotiin, sain joukon häntäpäässä katsauksen Euroopan tilaan.
Osui jututettavaksi mies, joka oli ollut Euroopan Union köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden avajaiskonferenssissa Madridissa.
Ei avajaisissa kummempaa sinänsä ollut. Tai uutta, kuten Christoph Kusche sanoi. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso vain oli toistanut samaa mantraa: talouskasvu, talouskasvu, talouskasvu.
Sinänsä kuitenkin on positiivista, että jopa Euroopan unionissa on herätty. Kusche huomautti, että Euroopassa elää 80 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella.
Saksassa niitetään Hartz IV –lakien satoa. Vuoden ansiosidonnaisen jälkeen putoaa 345 euron kuukausikorvaukselle. Kusche kertoi, että Saksassa on alueita, joissa työttömyys on 20–40 prosenttia ja joiden koulujen lapsista suuri osa tulee niin sanotuista Harzt IV –perheistä.
Kouluissa on jo mietitty, josko opettaa matematiikan sijaan lapsille sitä, kuinka selviytyä köyhyydessä päivästä toiseen.
Olin ammoin EU-kamppailussa ei-puolella. Mutta kun nyt kerta täällä ollaan, voisi alkaa se luvattu sisältä päin vaikuttaminen. EU kelpaa minulle, mutta ei pelkästään sosiaalisena, vaan sosialistisena.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Lapinlahdelta.
lehti 