Tuire Santamäki-Vuori:
Kuntien elvytys pitää aloittaa yhtä aikaa julkisten investointien kanssa, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kiirehtii valtiovaltaa. Odottelu voi kostautua työttömyyden äkillisenä kasvuna.
Santamäki-Vuori huomauttaa, että kuntien rahakirstujen pohja häämöttää jo. Yhteisöverotuottojen ennakoidaan putoavan viidenneksellä viime vuodesta. Lisäksi kuntien verotuotot tippuvat yksityisen sektorin irtisanomisten ja lomautusten myötä.
– Ei kotimaista kulutusta voida ylläpitää puhumalla, vaan siihen tarvitaan luottamusta herättäviä tekoja. Kaikki viestit uusista leikkauslistoista ja palkanalennuksista vaikuttavat kielteisesti kotitalouksiin, Santamäki-Vuori sanoo.
Kotitalouksienja yritysten luottamus pitää säilyttää, jotta taantuma ei äidy syväksi lamaksi.
Julkiset työpaikat säilytettävä
Julkisista työpaikoista tulee Santamäki-Vuoren mukaan pitää kiinni entistä lujemmin, jottei työttömyys pääse karkaamaan liian suureksi.
– Työttömyyden kasvu näkyy heti kotitalouksien kysynnässä.
1990-luvun alun laman aikana kunnat irtisanoivat ja lomauttivat väkeä. Toistaiseksi kunnat ovat välttyneet isolta lomautusaallolta, mutta tilanne voi muuttua JHL:n puheenjohtajan mukaan nopeastikin.
Joulukuussa palkansaajakeskusjärjestöt antoivat hallitukselle yhteisen esityksensä tuottavuusohjelman jäihin laittamiseksi ja kuntatalouden elvyttämiseksi.
– Toistaiseksi valtio ei ole elvyttänyt kuntasektorilla lainkaan. Budjetti on kustannusneutraali. Nyt jos koskaan olisi mahdollisuus vaikuttaa kotimaiseen kysyntään kuntataloutta vahvistamalla.
– Rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat perusteltuja, mutta tarvitsemme mittavamman luokan toimia, jotka vaikuttavat kysyntään, Santamäki-Vuori painottaa.
Hän muistuttaa, että kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät taantumasta huolimatta ennallaan. Palvelujen karsiminen rokottaisi irtisanottuja, lomautettuja ja vähävaraisia entisestään, koska heillä ei ole varaa yksityisiin palveluihin. Siksi edes työajan leikkaukset julkisella sektorilla eivät Santamäki-Vuoren mukaan ole perusteltavissa.
Virheet voi vielä välttää
Viime laman kaltaiset virheet voidaan Santamäki-Vuoren mukaan vielä välttää. Tuolloin Ruotsi aloitti elvytystoimet julkisella sektorilla selvästi Suomea aikaisemmin ottamalla tuntuvammin lainaa. Niinpä siellä päästiin jaloilleen meitä nopeammin.
– Meidän pitää tehdä riittävän isoja toimenpiteitä ja riittävän nopeasti, jotta kotitalouksien ja yritysten luottamus säilyisi siihen, että taantuma ei äidy syväksi lamaksi, Santamäki-Vuori kiirehtii.
– Kotimaisen kysynnän kannatteleminen olisi oikea keino. Lisäksi EU-maana voimme kiirehtiä Euroopan keskuspankkia pudottamaan ohjauskorkoa. Sillä torjuttaisiin deflaation uhkaa.
Yritysten puskurit sulivat osinkoihin?
Yrityksiltä entinen Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija odottaisi pitkäjänteisyyttä.
– Hyvinä vuosina yritykset kasvattivat omiakin puskureitaan taloustaantumaa varten, mutta ne näkyvät valuneen muhkeina osinkoina osakkeenomistajille. Aikaa myöten joudumme pohtimaan, onko taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanominen Suomessa niin edullista, että kansainvälisesti toimivat yritykset tarttuvat siihen helposti, Santamäki-Vuori pohtii.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitti työnantajien Kela-maksujen lakkauttamista osana elvytystoimia. Kela-maksun kohtalo kuuluu Santamäki-Vuoren mukaan neuvotteluihin, joissa päätetään työvoimakustannuksista. Yksittäisellä päätöksellä siitä ei voida luopua edes elvytyksen nimissä.
lehti 