KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Seksityöntekijäkin on oikeutettu lain suojaan

Anna Kontulan seksityötä Suomessa selvittävä väitöstutkimukset tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa.

Anna Kontulan seksityötä Suomessa selvittävä väitöstutkimukset tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Kuva: Jarmo Lintunen

Seksityö on Anna Kontulan mukaan työtä siinä missä muutkin työt. Siksi on väärin, että suomalainen seksityöntekijä on yhä lainsuojaton.

SIRPA KOSKINEN
1.10.2008 9.00
Fediverse-instanssi:

Anna Kontula:

Kontulan väitöskirjatutkimus murtaa seksityöstä vallitsevia käsityksiä osoittamalla, että valtaosa Suomessa toimivista prostituoiduista on itsenäisiä työntekijöitä.

Tutkimus osoittaa, että seksityöntekijät eivät ole päätyneet alalle suurten tulojen, traumaattisen menneisyyden tai pakon vuoksi, vaan koska seksin myynti vapauttaa tiukan kontrollin ja matalan palkan palvelutöistä.

Anna Kontulan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa tarkastetaan huomenna Tampereen yliopistossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

En kannata
prostituutiota

Kontulan tutkimus on jo ennen väitöstilaisuutta saanut paljon julkisuutta osakseen. Ja palautetta on riittänyt.

– Ihmisten on tosi vaikea nähdä seksityötä muuna kuin hyvänä tai pahana. Vaikeaa on myös ymmärtää sitä, että en kannata prostituutiota, vaikka kirjoitan seksityöstä myönteiseen sävyyn, Kontula pohtii.

Hän vertaa kaupallista seksiä ja ydinvoimaa.

– Vaikka pidän ydinvoimaa eettisesti hyvin arveluttavana, olen silti sitä mieltä, että ydinvoiman rakentajilla on oltava samat työntekijöiden oikeudet kuin muillakin eikä heitä saa kiusata. Sama koskee seksityötä.

Kontulan kanta kaupalliseen seksiin on selvä. Hän ei pidä siitä, että kaupallisuuden piiriin tuodaan yhä laajenevassa määrin uusia elämänaloja.

– Ei-kaupallinen seksi on huomattavasti parempi vaihtoehto. Mutta koska elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa tällaisia tendenssejä on, pitää katsoa, miten seksityössä selvitään mahdollisimman vähin vahingoin.

Paritettuja
selkeä vähemmistö

Moni on ihmetellyt, miksi tutkija keskittyy itsenäisiin seksityöntekijöihin, kun maailma on pullollaan epäinhimillisesti kohdeltuja paritettuja, ei-itsenäisiä prostituoituja.

Anna Kontula valitsi tutkimuksensa kohteeksi itsenäiset seksityöntekijät siksi, että juuri heidän tekemänsä keikkatyö on Suomessa vaiettua seksityötä.

Ja koska haastateltavat piti saada uudestaankin kiinni, kohteeksi rajautuivat juuri Suomessa asuvat seksityöntekijät, eli he, joilla parittajia ei ole.

Yllättävää kyllä, itsenäisesti toimivia prostituoituja näyttäisi Suomessa olevan myös selvästi enemmän kuin paritettuja.

– Vuoden 2005 arvion mukaan päivätasolla yksi kolmasosa ja vuositasolla yksi neljäsosa seksityöntekijöistä toimi parittajan kautta, Kontula kertoo.

Kontula on päätynyt omiin arvioihinsa monien kirjallisten lähteiden, haastattelujen ja poliisin tilastojen avulla.

Siltikin hän korostaa, että Suomen luvut on karkeita arvioita, jotka saattavat heittää useilla tuhansilla ilman että asiaa pystytään tarkistamaan mistään.

– Voi myös olla niin, että paritettuja onkin Suomessa vain yksi kymmenesosa, hän muistuttaa.

Maailmanmitassa arvioiden tekeminen on vielä vaikeampaa.

– Sen voi sanoa, että länsimaissa kaikkein heikoimmassa asemassa – jos jätetään ihmiskauppa pois – olevat ovat yleensä kadulla ja he ovat pääosin itsenäisiä. Sitten on bordellit, joissa työskentelevät ovat yleensä paritettuja. Huipulta löytyvät escort-tyyppiset itsenäiset prostituoidut.

Keikkatyötä

Seksityöntekijöiden kirjoituksiin ja haastatteluihin perustuvan tutkimuksen luoma kuva suomalaisesta prostituutioista eroaa melkoisesti vallitsevista myyteistä.

Myyteistä Kontula nimeää valtavirtafeminismin hellimän uhrimyytin, jossa seksityöntekijät nähdään passiivisina, Suomeen joko väkisin tai erehdyttämällä tuotuina uhreina, jotka ottavat 20 asiakasta vastaan päivässä.

Toinen tyypillinen myytti on peräisin sovinistisesta ajattelusta. Siinä seksityöntekijä nähdään hyvin toimeentulevana liikenaisena.

– Näitäkin varmasti on, mutta suuri enemmistö sijoittuu niistä kauas, Kontula sanoo.

Mustavalkokuva onkin tutkijan mukaan ymmärrettävissä vain poliittisen keskustelun kautta, poliittisena aseena.

Oikea tai tyypillisin seksityöläinen on Kontulan mukaan suomalainen 20-30 -vuotias nainen, jolla on koulutusta ja jolla on muitakin työllistymismahdollisuuksia, mutta lähinnä matalapalkkaisille palvelualoille.

– Tyypillinen seksin myynti on osa-aikaista. Joskus otetaan yksi asiakas viikossa tai yksi kuukaudessa.

Seksityö on Kontulan mukaan kustannustehokasta ja se takaa vapauksia, joita naiset eivät koe saavansa muissa ansiotöissä, joita heillä on tarjolla.

Turvattomuus

Seksityöntekijöiden mukaan heidän hyvinvointiaan eivät uhkaa niinkään pahat rikollisjärjestöt kuin leima, joka sulkee heidät ulos yhteiskunnasta ja estää akuuteissakin tilanteissa turvautumisen poliisiin tai terveyspalveluihin.

Kontulan haastattelemat seksityöntekijät toivovat sellaisen lainsäädännön purkamista,
jolla suoraan kriminalisoidaan heitä.

– Toiminta on periaatteessa laillista, mutta et pysty sitä laillisesti tekemään, koska lähes kaikki ympäröivä toiminta on kriminalisoitu. Niinpä seksityöntekijä on käytännössä lainsuojaton.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä – tilannekatsaus ja todellisuustarkistus

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

Theodora Helimäkeä haastatteli Toivo Haimi.

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

Uusimmat

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä – tilannekatsaus ja todellisuustarkistus

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

Näyttelijät Tommi Eronen, Hanna Raiskinmäki, Tuuli Paju ja Geoffrey Erista Poiskatsojat-näytelmässä.

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

 
02

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
03

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
04

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

 
05

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

16.09.2026

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026

Veronika Honkasalo ja Natalia Kallio ehdolle Helsingissä

14.09.2026

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

14.09.2026

Pyhittääkö tarkoitus keinot, kysyy vuosien tauolta palannut Samuel Davidkin mies joka tiesi liikaa -trillerissä Hippokrateen vala

13.09.2026

Urheilu on Kenian tyttöjen pakotie pois lapsiavioliitoista ja silpomisesta

13.09.2026

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

13.09.2026

Keski-Amerikan printtimedia kutistuu vauhdilla

12.09.2026

Pakistan vaikeuttaa toimittajien työskentelyä – rajoitukset herättävät kansainvälistä arvostelua

12.09.2026

Kellot soivat EU:lle – Unionin on uudistuttava toimiakseen, mutta onko kukaan valmis siihen?

12.09.2026

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

11.09.2026

Kaupunkien kasvu jätti köyhät ilman vettä El Salvadorissa

11.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset