Turo Bergman kritisoi Vanhasen toivomusaloitteita
Vasemmistoliiton huono ja kokoomuksen hyvä menestys kannatusmittauksissa panee pidemmän tähtäyksen politiikan suunnittelusta vastaavan Vasemmistoliiton poliittisen sihteerin Turo Bergmanin kysymään, mikä Vasemmistoliiton viestissä on vikana, kun se ei nosta kannatuslukemia.
Viestin perille menoa ja sen ymmärtämistä – siis myös viestin ymmärrettävyyttä – Bergman epäilee yhdeksi syyksi.
– Mutta kyllä meidän porukka on yhtä mieltä siitä, että poliittiset valintamme ovat oikeita.
– Kun tässä talousahdingossa ajatellaan elvytyspolitiikkaa, sen tärkeyttä ja suuruusluokkaa, niin kyllä vain pikku hiljaa kaikki johtavat ekonomistit ovat tulleet meidän linjoille, että pienet elvytysrahat eivät riitä. Tällä viikolla annettavassa lisäbudjetissa sitten nähdään, ottaako hallitus viestit vakavasti.
Bergman sanoo, että lamanhoito on nyt tärkeintä.
– Jos tätä asiaa ei nyt hoideta kuntoon, niin sitten ollaan sellaisessa laman ja joukkotyöttömyyden syöverissä, että sen jälkeen on vaikeata hoitaa monta muutakaan asiaa.
Vanhasen ryhdyttävä
toiveista tekoihin
Bergman sanoo, että muutaman päivän takaisessa puheessaan pääministeri Matti Vanhanen oli oikealla asialla, kun hän otti puheeksi pitkäntähtäyksen politiikan ja oli huolissaan siitä, voiko pelkkään markkinaliberalismiin luottaa hyvässä yhteiskuntapolitiikassa.
Vanhanen kyseli markkinaliberalismin sääntelyn perään, että olisi löydettävä ”kolmas tie” markkinaliberalismin ja valtiokeskeisen talouden väliltä. Hän haluaa tasapainoa markkinoiden ja valtionsääntelyn välille. Hän puhuu ihmisiä ja yrittäjiä palvelevasta tasapainosta.
– Se huoli ja asia, mitä Vanhanen esitti, oli ensimmäinen porvaripuolelta tullut avaus tähän suuntaan.
Bergmanin mukaan on mielenkiintoista kuulla Vanhasen suusta, että markkinaliberalismissa on menty liian pitkälle. Vielä jokin aika sitten sama pääministeri sanoi, ettei Kemijärven ja Kymenjokilaakson sellu- ja paperitehtaiden pelastamiseksi voida tehdä mitään.
– Vanhasen huoli ansaitsee syvällisempää pohdintaa. Jos johtopäätös on se, että markkinaliberalismi on ajanut maailmantalouden syvimpään ahdinkoon, niin tottakai apparaattia pitää korjata. Se ei ole silloin mitään tasapainosäätelyä vaan se tarkoittaa aika kovia toimenpiteitä.
– Jos heitetään vaan pallo ilmaan ja sanotaan, että tässä pitäisi ryhtyä hakemaan tasapainoa, niin se ei riitä.
Bergman moittii Vanhasta, että hän työnsi tasapainon etsimisen ekonomisteille ja muille ammattilaisille.
– Kyllä pääministerin on otettava vastuu näissä asioissa ja tehtävä niiden mukaisia poliittisia aloitteita. Toivomusten sijaan nyt tarvitaan järeitä poliittisia aloitteita.
– Toimintahan pysyy ennallaan, jos sitä ei oikeasti säännellä.
Vasemmiston
vaihtoehto
Bergmanin mielestä uudistuneesta imagostaan huolimatta kokoomus ei istu hallituksessa, joka ryhtyisi jämerästi sääntelemään markkinataloutta.
– Nyt pitäisi löytyä sellainen poliittinen rintama, joka rupeaisi oikeasti miettimään uusia vaihtoehtoja. Nykyinen hallitus ei siihen kykene.
Pankkeja ja yrityksiä pitää Bergmanin mukaan auttaa lamanhoidossa, että ne tekisivät siinä oman osuutensa. Mutta ensimmäiseksi pitää yrityksiltä vaatia pitäytymistä irtisanomisista ja osinkojen jaosta.
– Pankkeja ei pidä auttaa vastikkeettomasti, vaan niihin pitää saada vastikkeeksi omistajuutta.
– Sen jälkeen tullaankin suuriin poliittisiin kysymyksiin, johtaako uusi tilanne uudenlaiseen omistajapolitiikkaan.
Bergman ehdottaa uuteen omistajapolitiikkaan kuuluisi suurista osingoista ja suurista johtajien lisäpalkkioista pidättäytyminen.
Bergmanin mukaan pelkät kotimaiset toimet eivät riitä, vaan Suomen tulee ryhtyä vastuullisemman ja säännellymmän talouspolitiikan ajajaksi myös EU:ssa.
uutiskirje 
