Hallitus työnantajien kela-maksun poistamisen takana
Työmarkkinajärjestöt sopivat viime viikolla laajasta eläke- ja työttömyysturvaa koskevasta sosiaalipaketista, jota on ryhdytty kutsumaan sosiaalitupoksi.
Osana pakettia on työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen. Tämä on herättänyt kritiikkiä eräiden Vasemmistoliiton kansanedustajien taholta. Heidän mukaansa tämän maksajiksi joutuvat pientuloiset.
SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen (vas.) muistuttaa, että aloite kansaneläkemaksun poistamisesta tuli hallitukselta.
– Valtiovarainministeri ilmoitti vuoden alussa, että hallitus tulee nopeutetussa aikataulussa poistamaan työnantajien kela-maksun kokonaan. Mitä ilmeisemmin se olisi poistettu ilman työmarkkinajärjestöjen sopimustakin.
Kallinen muistuttaa, että asia ei ole uusi. Työnantajien kela-maksua on alennettu jo 15 viime vuoden aikana asteittain.
– Työnantajien kansaneläkemaksu käytetään kansaneläkkeiden rahoitukseen, muita Kelan lakisääteisiä menoja sillä ei rahoiteta. Laki kuitenkin säätää, että valtio viime kädessä takaa kansaneläkkeiden rahoituksen.
– Yksityisten alojen kansaneläkemaksun tuotto on 700 – 800 miljoonaa, mutta kun maksu poistuu myös julkisilta työnantajilta, puhutaan miljardista eurosta. Hallituksen pulma on se, että miten tämä rahoitusvaje aiotaan täyttää. Joku keino siihen on keksittävä.
Kallinen muistuttaa, että työnantajan kela-maksun ja työeläkemaksujen muutokset kulkevat käsi kädessä, Nyt maksuja aletaan korottaa vuonna 2011.
Kokonaisuus
tasapainossa
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja perusturvan kytkös jatkuu edelleen ammattiyhdistysliikkeen vaatimalla tavalla. Tämän kytköksen katsotaan estävän työttömyysturvan peruspäivän korotuksen.
– Mielestäni se ei tätä tarkoita. SAK on koko ajan korostanut, että emme vastusta työttömyysturvan parantamista. Siellä on jälkeenjääneisyyttä, mutta sen korjaaminen ei saa tapahtua ansiosidonnaisen turvan kustannuksella.
Kallinen korostaa, että viime viikolla saavutettu neuvottelutulos merkitsee sitä, että nyt pantiin stoppi kaikille sata-komiteassa esitetyille vaatimuksille työttömien turvan heikentämisestä. Hänen mukaansa tehty sopimus on tasapainoinen kokonaisuus. On heikennyksiä, mutta myös parannuksia.
– Työttömien lisäpäivärahaoikeuden alaraja nousee vuodella vuonna 1955 syntyneen ikäluokan kohdalla. Osa-aikaeläkkeen nouseminen 60 vuoteen on selkeä takapakki. Se koskee vuonna 1953 syntyneitä. Lisäksi eläkkeen karttumiseen tuli heikennyksiä.
Sata-komitea
oli pidentämässä
työssäoloehtoa
Kallisen mukaan sopimuksessa saatiin kuitenkin aika paljon myönteistä aikaan.
– Eläkepuolella myönteisyys merkitsee ennen kaikkea työeläkkeiden rahoituksen vahvistamista. Työkyvyttömyyseläkettä saavien turvaan saatiin parannus elinikäkertoimen negatiivisen vaikutuksen lieventämiselle. Myös päätettiin selvittää osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuutta.
Työttömyysturvapuolella parannettiin pätkätyöläisten asemaa. Sata-komitea olisi sitä heikentänyt.
– Komiteassa on ollut esillä työssäoloehdon pidentäminen nykyisestä 10 kuukaudesta 12 kuukauteen. Näytti siltä, että komitean enemmistö olisi tähän ollut taipumassa.
– Nyt kuitenkin sovittiin, että työssäoloehto lyhenee 8 kuukauteen ja tarkastelujaksokin pitenee hieman.
– Vuorotteluvapaan vakinaistaminen on selkeä plussa. Se on vähän balsamia osa-aikaeläkkeen nostolle ja muille heikennyksille. Vuorotteluvapaa on ainoita konkreettisia keinoja, joilla voidaan helpottaa vanhenevien työntekijöiden jaksamista, muistuttaa Kaija Kallinen.
lehti 