Espoon Vasemmiston puheenjohtaja:
Antti Tamminen sanoo suhtautuvansa Espoon virkamiesjohdon yllättäen julkistamiin leikkaustavoitteisiin lyhyitä pätkiä kaupungin erilaisissa töissä toimineen näkökulmasta.
Siitä näkökulmasta katsoen hän pitää esityksiä varsinkin sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuessaan kohteeltaan väärinä, eikä hän myöskään usko niiden johtavan todellisiin säästöihin.
Espoon Vasemmiston puheenjohtajana vuoden vaihteessa aloittanut Tamminen on opiskelun ohessa työskennellyt muun muassa Espoon sairaaloissa sosiaalityöntekijän ja laitosapulaisen tehtävissä ja kertoo aikaisempien vuosien kokemusten perusteella tietävänsä mihin taas uhattu ”kaikki hanat kiinni” -säästölinja esimerkiksi terveydenhoitoalalla johtaa.
– Kyllähän taloustilanne on kautta maailman nyt vaikea, mutta en silti pidä aiheellisena tällaista paniikkinappulan painamista, mikä Espoossa on tapahtunut.
Tamminen viittaa kaupungin virkamiesten laskelmiin säästötarpeesta, joka näiden mielestä edellyttää jo kuluvan vuoden budjetin aukirepimistä.
Valtuustolle esitetään vielä ennen kevättä kymmeniin miljooniin päätyvät leikkausvaateet,
Pahiten virkamiesten kaavailuissa isketään sosiaali- ja terveystoimeen. Sen budjettia ollaan karsimassa 16 miljoonalla eurolla. Reippaan miinustamisen tarve on virkamiesten mukaan myös sivistystoimessa ja teknisessä toimessa.
Kallista
säästämistä
Tuoreimpien arvioiden mukaan Espoon tuloverokassan kertymä jää tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi. Erityisesti yritysten maksamien yhteisöverojen määrä romahtaa taantuman takia. Siinä syyt leikkausesityksiin, joita virkamiehet ovat paraikaa tarkentamassa.
– Meidän eteemme on kovasti haluttu maalata kauhukuvaa kaupungin talouden hätätilasta. Viesti on ollut se, että kaupungissa onkin eletty kun pellossa ja nyt on säästettävä vähän kaikesta.
Antti Tamminen sanoo osaavansa arvata mitä edessä on. Talouskriisillä pelottelussa on aina se riski, että sen varjolla tehdään jotain muuta.
Espoossa on ennenkin ”pantu hanat kiinni”. Tamminen tietää läheltä seuranneena mitä siitä seuraa. Siitä seuraa todellisuudessa kustannusten kasvua, ei säästöjä.
– Kaikki asianosaiset tietävät etukäteen, että esimerkiksi sijaisten palkkaamisen kieltäminen ei johda säästöihin. Miten kyse voi olla säästöstä tilanteessa, jossa joudutaan palkkaamaan vierastyövoimaa, kun henkilökunta menee puhki ja väsyy alimiehityksen vuoksi. Sairaslomalistat siinä pitenevät. Se on varma. Varmaa on myös se, että hoidon laatu kärsii.
Kaupungilla
on vastuu
Oikeistohenkisessä taloudenpidossa ovat henkilöstöön kohdistuvat säästöt jostain syystä aina ensimmäisenä esillä.
– Olisiko syy siinä, että ne loppujen lopuksi johtavat kasvattamaan vierastyövoimaa tarjoavien yritysten voittoa.
Julkisen sektorin toimijan, Espoonkin siis, päätehtävä taantuman iskiessä on huolehtia kuntalaisten peruspalvelujen turvaamisesta.
– Tästä seuraa se, että kaupungin velvollisuuksiin asukkaitaan kohtaan ei kuulu toimia voittoa hyvinvoinnin kustannuksella tuottavana liikeyrityksenä. Tamminen tyrmää tällaisen näkemyksen.
Toki kaupungin taloudenpidon pitää olla vastuullista. Julkisen sektorin vastuullisuuteen kuuluu se, että se ei huonossa taloustilanteessa lähde kilpailemaan leikkauslinjalla yksityisen sektorin kanssa.
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtajan Sampo Villasen tavoin espoolaiskollega lähtee siitä, että julkisen toimijan tehtävä ei ole pahentaa taantumasta syntyviä vahinkoja. Sen tulee pyrkiä lievittämään niitä.
Yhteiskunnasta jo syrjäytyneet ovat kohderyhmä, josta huolehtimisen Tammisen mielestä kunnalla on aivan erityinen velvollisuus.
– Heidän palauttamisensa mukaan yhteiskuntaan on tänään aivan liikaa erilaisten kolmannen sektorin töiden varassa. Leipäjonojen pituuden kasvu kertoo, että tarve tähän työhön kasvaa taantuman oloissa. Pitäisi muistaa, että nämä ihmiset ovat meidän kaikkien vastuulla.
Espoo pärjää
yksinkin
Espoolaisen Antti Tammisen kanta pääkaupunkiseudun yhteistyöhön ei yllätä.
– Tarvetta tiivistää yhteistyötä on monessakin asiakysymyksessä, mutta en ole koskaan kannattanut seudun kaupunkien yhdistämistä. Enkä kannata tänäänkään.
Yhdistäminen ei palvele demokratian toteutumista. Asukkaiden vaikutusvalta heikkenee entisestään. Näin Tamminen perustelee kantaansa.
– Oleellisimpia piirteitä kunnallisissa demokratiassa on se, että päätöksenteko on mahdollisimman lähellä kuntalaista. Jos pääkaupunkiseudun kaupungit pantaisiin saman hallinnon alle, olisi kokoluokka jo itsessään tekemässä tämän tavoitteen toteutumisen mahdottomaksi.
– Jo nykyisellä kuntarakenteella pääkaupunkiseudun asukkaiden on vaikea ymmärtää miten isolla mittakaavalla päätöksiä tehdään. On helppo nähdä mihin vielä isomman kokonaisuuden muodostaminen johtaisi.
Hallinnollisen metropolin synnyttäminen saattaisi aikaansaada jonkinlaisia taloudellisia säästöjä, mutta Tammisen vaakakupissa ne painavat vähemmän kuin demokratiavaade.
Tamminen ei ole vastustamassa varsinkin Helsingin ja Vantaan suunnalta esitettyjä vaatimuksia yhdistymisselvitystyöhön ryhtymisestä.
– Pelkkä talousselvitys ei minusta kuitenkaan riitä. Se ei kerro kaikkea siitä, mitä kaupunkien yhdistämisestä pitäisi tietää. Ykkösasiana tulisi olla selvitys siitä, mikä on yhdistymisen vaikutus kuntalaisten palveluihin.
Tamminen ei usko tavallisen espoolaisen elämän muuttuvan miksikään, jos Helsinki ja Vantaa panisivat hynttyyt yhteen ja Espoo jatkaisi nykyisellään.
– Mutta vantaalaisia kävisi tuollaisen vision toteutuessa sääliksi.
lehti 