Eduskunta kiitteli turvapaikanhakijan oikeutta työhön
Perussuomalaisten toiminta ulkomaalaislain käsittelyn aikana eduskunnan hallintovaliokunnassa herätti ihmetystä eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Valiokunnan perussuomalainen jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner ei esittänyt puolisen vuotta kestäneen valiokuntakäsittelyn aikana muutoksia valiokunnan tekstiin. Silti hän viimevaiheessa lisäsi siihen vastalauseen, jossa vaatii lakiesityksen hylkäämistä.
– Sisällöllinen käsittely eteni yksimielisesti, mutta viime vaiheessa saatiin hylkäysesitys, valiokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) kertasi tapahtumia.
– Olen pettynyt, koska puolen vuoden käsittelyn aikana ette esittänyt yhtään muutosta.
Käsittelyssä oleva laki koskee pitkälti turvapaikanhakijoiden oikeuksia.
Haasteita
edessä
Ruohonen-Lerner perusteli vastalauseessaan hylkäämistä sillä, että lakiesitys luo Suomeen liian tulkinnanvaraista käytäntöä maahanmuuttoasioissa verrattuna muihin maihin.
Useissa puheenvuoroissa nousikin esiin Ruotsin ja Norjan muuttuneet käytännöt, joiden arvioidaan vähentäneen turvapaikan hakijoiden määrää näissä maissa ja saattaneen lisätä virtaa Suomeen.
Ruotsissa turvapaikan tai oleskeluluvan saadakseen hakijan on osoitettava henkilökohtainen suojeluntarve. Ei riitä, että hän saapuu turvattomalta alueelta. Norjassa puolestaan lähellä täysi-ikäisyyttä olevan alaikäisen turvapaikanhakijan muu perhe ei voi enää automaattisesti saapua maahan hänen perässään.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie kuitenkin kehotti muista pohjoismaista puhuttaessa tarkastelemaan turvapaikanhakijoiden määriä niissä. Kun Suomessa turvapaikkaa vuonna 2008 haki 4 035 henkilöä, vuonna 2007 Ruotsissa turvapaikan sai 36 000 ja viime vuonna 16 000 hakijaa.
– Sivistysvaltion tehtävä on huolehtia omiensa lisäksi myös sorron vuoksi turvaa hakevista. Suomen turvapaikanhakijoista 1 200 oli Somaliasta ja Irakista eli sotaa käyvistä maista, hän sanoi.
Myös maahanmuuttosioista vastaava ministeri Astrid Thors (r.) arvioi, että Suomeen tulleiden määrä on pieni kansainvälisessä vertailussa.
– On kuitenkin totta, että määrän kasvu asettaa haasteita, hän sanoi.
Oikeus työhön
tervetullut
Thors totesi, että Suomen ja EU:n etu on alueen yhtenäinen lainsäädäntö, jolloin mihinkään maahan ei muodostu turvapaikanhakijoiden ruuhkaa verrattuna muihin jäsenvaltioihin.
Valiokunnan mietinnön arvioitiin tiukentavan lakiesitystä siitä, mitä hallitus tarjosi. SDP:n kansanedustaja, entinen sisäministeri Kari Rajamäki syyttikin alkuperäistä esitystä Thorsin politiikaksi ja kiitteli valiokuntaa omien näkemystensä sisällyttämisestä mietintöön. Tarkennusta tuli esimerkiksi suojelun tarpeen määrittelyyn.
Keskeisenä esityksessä kutienkin pidettiin sen suomaa oikeutta työntekoon niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat maassa väliaikaisella oleskeluluvalla. Ruohonen-Lernerkin piti sitä hylkäysesityksestään huolimatta esityksen parhaana puolena.
– Iso osa suomalaisista ei ole edes tiennyt, että isolla osalla tulijoista ei ole oikeutta tehdä työtä. Nyt kun asiaan tulee muutos, perussuomalaiset vastustavat sitä, Vasemmistoliiton Jaakko Laakso ällisteli.
Muutoksen jopa arveltiin opettavan tulijoita tekemään työtä sen sijaan, että he olisivat yhteiskunnan elättejä. Keskustan Juha Mieto puhui työtä vieroksuvista maahanmuuttajista ja vaati valvontaa takaamaan, että nämä saadaan töihin.
Suomi
jälkijunassa
Sekä Thors että valiokunnan puheenjohtaja Tölli korostivat, että kyseessä on Suomen lain ajanmukaistaminen vuonna 2004 voimaan tulleen EU-direktiivin vaatimalle tasolle. EU:ssa on menossa uudistus, joka muuttanee käytäntöä jo kuluvan kevään aikana.
– Kyse ei ole uudesta laista eikä kokonaisuudistuksesta, Tölli tähdensi. Viime aikojen maahanmuuttajakriittinen keskustelu sai kuitenkin kansanedustajatkin ottamaan kantaa lakiesitykseen. Vielä sen lähetekeskustelussa ennen valiokuntakäsittelyä sali oli paljon hiljaisempi.
uutiskirje 
