Viikon kysymys
Hallitus tarkastelee ohjelmansa toteutumista vaalikauden puolivälissä ensi viikon alussa. Miten hallitus on tähän mennessä onnistunut sosiaalipolitiikassa, toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta?
– Olisin toivonut hallitukselta enemmän halua ja panostusta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn, oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja epätasa-arvon vähentämiseen. Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ei noussut riittävästi esille sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa eikä sen hankkeissa.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään rinnakkain, yhtenä kokonaisuutena. Käytäntö taitaa olla kuitenkin muuta?
– Paras-hankkeen kautta olemme saaneet signaaleja, ettei näin edettäisi. Hallituksen toimien seurauksena eriytyminen jatkuu. Perustason sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon yhteys on se kriittisin kohta. Monien ihmisten tarpeisiin ei voida vastata vain terveyspalveluilla tai sosiaalipalveluilla, vaan tarvitaan molempia.
– Hallitus on tehnyt hyvää työtä terveyden edistämisessä. Jatkossa pitäisi puhua joko hyvinvoinnin edistämisestä tai terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä rinnakkain.
Sata-komitean työssä perusturvan uudistaminen jäi vähälle. Miten siinä pitäisi edetä?
– Olen pettynyt, jos perusturvaa ja ensisijaisia etuuksia ei saada nostetuksi. Tammikuun lopulla tulleet ehdotukset eivät ole ollenkaan riittäviä vähimmäisturvan varassa eläville. Mukana on hyviä ehdotuksia, mutta emme keskusliitossa missään tapauksessa ole tyytyväisiä vielä nyt tehtyihin linjauksiin. Jos perusturvan parannukset jäävät sivuun Sata-komitean jatkotyössä, se on todella iso pettymys.
Mitä pitäisi korjata?
– Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta auttaisi nopeasti, jos kunnallisverotuksessa verotettavan tulon alarajaa korotetaan. Toivottavasti tälle tielle lähdetään, ja kompensoidaan kunnille ratkaisusta syntyvä verotulojen menetys.
– Käteen jääviä tuloja kasvattavalla veromuutoksella olisi ihmisille suuri merkitys, ja se elvyttäisi myös taloutta, koska pienituloisimpien rahat palautuvat väistämättä kulutukseen. Tämä uudistus olisi pakko toteuttaa.
Jos perusturvan parannukset jäävät sivuun Sata-komitean jatkotyössä, se on todella iso pettymys.
Hallitus on ohjelmassaan tunnustanut kansalaisjärjestöjen merkityksen mm. monien erityisryhmien tarvitsemien palvelujen tuottajina. Mitä järjestöt odottavat hallitukselta?
– Sitä, että loppukauden aikana saadaan ratkaisut järjestöjen tuloverotukseen liittyviin pulmiin ja järjestöjen toimintaedellytykset turvataan. Toivon myös, että into markkinaistaa sosiaali- ja terveyspalveluja laimenisi eikä ajettaisi tilaaja-tuottajamallia niin kovasti. Sillä näyttää olevan muita kuin toivottuja vaikutuksia. Se voi aiheuttaa kuntien ja järjestöjen kumppanuuden perinteiden murtumisen, ja pitkällä aikavälillä palveluiden moninaisuus saattaa supistua. Osa ihmisistä uhkaa silloin jäädä myös palveluiden ulkopuolelle.
uutiskirje 