Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Eero Lehdon mielestä hallitus on myöhässä elvytystouhuissaan. Hän arvostele myös keinoja.
– Hallituksen toimissa keskeistä ovat veronkevennykset. Se on kikkaillut numeroilla ja johtanut kansaa harhaan nimenomaan menopuolella. Hallitus laskee, että kaikki, mitä se on tehnyt alkuperäisen tulo- ja menoarvion jälkeen, on elvytystä.
Lehdon mielestä hallituksen olisi pitänyt lisätä menoja 1,5–2 miljardilla eurolla vuodessa enemmän kuin se nyt on tehnyt ja keventää vähemmän verotusta.
– Alkuperäinen menokehys oli niin tiukka, että vaikka valtio on lisännyt siihen päälle jotakin, se ei ole kohonnut kovin merkittäväksi elvytysohjelmaksi, Lehto sanoo.
– Hallitus elvyttää vajaan kahden miljardin veropäätöksillä, mikä ei ole tässä tilanteessa kovin järkevää. Koska taantumasta on tulossa pitkä, esimerkiksi työllisyyteen vaikutettaisiin parhaiten lisäämällä julkisia investointeja ja tukemalla kuntataloutta.
Lehdon mukaan pelkillä veronkevennyksillä ja työnantajamaksujen alentamisella heikennetään tarpeettomasti julkisen talouden rahoitusasemaa.
Hallitusohjelman mukaan valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saa ylittää 2,5 prosentia bruttokansantuotteesta. Taantumassa näin on käymässä.
Kiristääkö hallitus nyt verotusta vai muuttaako ohjelmaansa?
– Sen täytyy muuttaa ohjelmaansa. Kun verotusta on viimeiseen asti kevennetty ja alennettu työnantajamaksuja, täyskäännös tuntuu mahdottomalta, Lehto sanoo.
Lehdon mielestä hallitus voisi ottaa lisää velkaa elvytykseen. Valtiovarainministeri Kataiselle tämä ei käy.
– Katainen perustelee valittua linjaa sillä, että Suomen ulkomaisen velan korko voisi nousta, jos maa ottaisi enemmän lainaa.
Lehdon mukaan se ei olisi kovin todennäköistä näissäkään oloissa.
– Katainen liioittelee näitä uhkakuvia. Valtio saa edelleen aika edullisesti rahaa kansainvälisiltä markkinoilta.
Lehto muistelee edellistä lamaa, jolloin Iiro Viinanen puhui Lontoon Cityssä, miten Suomen valtio on ihan persaukinen.
– Siitä huolimatta koko sydäntaantuman ajan Suomi sai luottoa edullisella korolla. Ei Suomen maariski silloinkaan niin paljon kasvanut.
lehti 