Hallituksella on aikaa jäljellä kaksi vuotta ja latu edessä on nousuvoittoinen.
Matti Vanhasen (kesk.) sinivihreä porvarihallitus pääsi taipaleelle pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen myötämäessä. Varaa hallitusohjelman hyvien asioiden toteuttamiseen näytti riittävän, etenkin kun valtion verotulot olivat vahvassa kasvussa.
Viime syksynä kaikki sitten muuttui. Maailmalta Suomeen hyökyneen finanssikriisin laineet nousivat pian taantumaksi, äityivät sitten syväksi taantumaksi ja joulun alla puhuttiin jo talouskriisistä.
Suhdannesanakirjassa seuraava sana on lama, jota on kuitenkin vielä varottu lausumasta ääneen virallisissa yhteyksissä.
Hallitusohjelmaan ei tilanteen synkkeneminen ole toistaiseksi vaikuttanut. Edes hallitusohjelman lupaamia ja nyt toteutettavia verohelpotuksia ei rukattu vastaamaan suhdannetilanteen muutosta.
Verohelpotusten hintalappu ei ole muuttunut viime kesästä, nimilappu kylläkin.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) työtä ja toimeliaisuutta edistävänä rakenneratkaisuna esittelemät tuloverokevennykset muuttuivat syksyn mittaan puheissa väkivahvaksi elvytykseksi.
Vähänkin merkittävämmät uudistukset ottavat aikansa ja siksi ne ajoittuvat yleensä hallituskauden loppuun. Hallituksen kannalta se voi olla hyväkin. Jos uudistus on kansan mieleen, se voi palkita hallituspuolueet vaaleissa.
Hallituskauden loppua kohden valtion kirstu kuitenkin kevenee. Kuluvan vuoden budjetti on vahvasti alijäämäinen, eikä helpotusta todennäköisesti tule enää tällä vaalikaudella. Menojen rahoittamiseksi otetaan tänä vuonna velkaa noin 8 miljardia euroa.
Jos uudistuksia tehdään, ne tehdään tästä eteenpäin velkarahalla.
uutiskirje 
